Kuulomonivammaisen lapsen koulunkäynnin toteutuminen lähikoulussa

Kuulomonivammaisten koulupolkua on tutkittu vähänlaisesti, erityisesti inklusiivisessa kouluympäristössä (lähikoulussa). Selvitimme, miten kuulomonivammaisen lapsen koulunkäynti toteutuu lähikoulussa. Tutkimukseen osallistui kaksi kuulomonivammaista lasta, heidän vanhempansa sekä toisen lapsen opettaja ja koulunkäynninohjaaja. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla ja haastatteluilla. Lapsen saaminen lähikouluun voi olla työn takana ja se voi vaatia vanhemmilta tavallista suurempaa aktiivisuutta. Tutkimuksessa selvisi, että yleisopetuksen opettaja muutti opetustapaansa, kun luokassa oli kuulomonivammainen oppilas. Hän visualisoi opetustaan, selkeytti omaa puhettaan, hyödynsi opetusvälineitä s…

Sisäkorvaistutelasten kouluvalinta vanhempien arvioimana : haastattelututkimus

Perheen pyörteinen arki : sisäkorvaistutetta käyttävän lapsen matka kouluun

Helena Sume tutki sisäkorvaistutetta (SI) käyttävien lasten vanhempien näkökulmasta prosessia, joka käynnistyi lapsen kuurouden toteamisesta ja päättyi kouluratkaisuun.- Varhaislapsuuden aikana perheen elämässä oli kolme merkityksellistä vaihetta: kuurouden varmentuminen, SI-hoito ja kouluratkaisu. Näihin vaiheisiin liittyi epävarmuutta, josta vanhemmat selviytyivät tukiverkoston, voimaantumisen ja vähitellen löytyvän arjen tasapainon avulla, Sume erittelee.Sume huomasi, miten vanhempien määrätietoinen asioihin perehtyminen ja päätöksenteko hämmensivät monia ammatti-ihmisiä. Näiden toimintaa leimasi edelleen näkemys ammatti-ihmisestä asiantuntijana ja vanhempien tukijana, ei kumppanina. Van…

Identities of special needs education in the discourse of Finnish professors of the field

This article examines both the discourses upon which Finnish special needs education professors draw when speaking about their field, and the consequent identities for it. The research material consists of theme interviews with 10 professors of special needs education and is analysed from a socio-constructionist, discourse analytical perspective. The results show that the professors defined special needs education from two separate viewpoints: on the basis of their own personal views, or on the basis of the classical definitions of special needs education. The professors spoke about the field through five different discourses: professional, emancipatory, relativistic, autonomous and critica…

Hearing-impaired pupils in mainstream education in Finland: teachers’ experiences of inclusion and support

Today, in Finland, the majority of hearing-impaired pupils attend regular schools. This is in line with inclusive policy. This study aims to investigate do these pupils receive support from teacher ...