Onnellisuuden Hermes : positiivisen psykologian hegemoniapyrkimykset

Antonio Gramscin hegemonian käsitteen relevanssi kasvatustieteelliselle tutkimukselle

Artikkelimme käsittelee Antonio Gramscin käsitteistön relevanssia kasvatustieteelliselle tutkimukselle. Aineistonamme toimii kolme Gramscin hegemonian käsitettä hyödyntävää tutkielmaa. Pyrkimyksemme on näiden tutkimusten avulla antaa virikkeitä ja käsitteellisiä välineitä suomalaiselle kriittisen kasvatustieteen tutkimukselle. Tässä suhteessa artikkeli on luonteeltaan teoreettinen katsaus kasvatustieteellisen ja opettajuuden tutkimuksen kentälle. Uusliberaalin hegemonian käytänteiden tarkasteleminen kasvatuksen ja koulutuksen kentällä auttaa löytämään Gramscin käsitteistön sovellusmahdollisuuksia myös suomalaisessa kriittisen kasvatustieteen tutkimuksessa. Oletuksena on, että artikkelimme t…

Sisäistyneet ristiriidat, tunnetyö ja tietotyöläissubjektiviteetin rakentuminen

Yliopistotyö on esimerkki uuden työn muodoista, joissa työ kiinnittyy aiempaa vahvemmin yksilöön. Samalla vastuu työelämän vaatimuksiin yltämisestä siirtyy työntekijälle itselleen. Työyhteisön ristiriitatilanteissa organisaation ongelmat sisäistyvät työntekijän yksityisiksi ja tunne-elämän ongelmiksi.

Yrittäjyys- ja kansalaiskasvatuksen uusliberalistiset tendenssit ordoliberalismin näkökulmasta

Tässä artikkelissa tarkastellaan kansalaiskasvatukseen kytketyn yrittäjyyskasvatuksen uusliberalistisia tendenssejä ordoliberalismin perinteen näkökulmasta, ja etenkin sen erään keskeisimmän edustajan Wilhelm Röpken ajatuksista käsin. Artikkeli on luonteeltaan pääasiallisesti käsitteellis-teoreettinen katsaus yrittäjyys- ja kansalaiskasvatuksen ordoliberalistisiin tendensseihin, mutta aineistona hyödynnetään myös yrittäjyys- ja kansalaiskasvatusta koskevia koulutuspoliittisia dokumentteja ja politiikkaohjelmia. Artikkelissa ei pyritä esittämään, että suomalaisessa koulutuspolitiikassa 2000-luvulla olisi eksaktisti kyse ordoliberalismista. Ordoliberalismia lähestytään ja hyödynnetään pikemmi…

"Opeta, mittaa, kehitä": yrittäjyyskasvatuksen mittaristo hallinnallisena artefaktina

Ulkoisesti neutraalilta ja poliittisesti jopa mitättömältä vaikuttava yrittäjyyskasvatuksen mittaristo voidaan tiedon, subjektiviteetin ja vallan näkökulmasta analysoituna ymmärtää aktiivisena poliittisena toimijana. peerReviewed

Kyyhky ja opetuskone : inhimillisen ja ei-inhimillisen yhteenliittymiä B. F. Skinnerin behaviorismissa

Artikkelissa käsitellään Burrhus Skinnerin behavioristista oppimisteoriaa sekä sen opetusteknologisia sovelluksia uusmaterialistisen tieteenfilosofian ja tieteentutkimuksen valossa. Uusmaterialismin merkitys kasvatustieteen filosofialle sekä alan historialliselle itseymmärrykselle ilmenee toimijuuden problematisoinnissa. Analyysi osoittaa, miten oppimista koskevassa tieteellisessä tiedossa sekä eläimillä että teknologialla on keskeinen, joskin vain osittain tiedostettu toimijuus tiedonmuodostuksessa sekä käytännön sovelluksissa. peerReviewed

Mielivaltaista kasvatusta : vallan ja työn valotuksia yrittäjyyskasvatukseen

TIIVISTELMÄ MIELIVALTAISTA KASVATUSTA Vallan ja työn valotuksia yrittäjyyskasvatukseen Esko Harni Filosofia ja Kasvatustiede Pro gradu-tutkielma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos / Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto Ohjaajat: Olli-Pekka Moisio ja Pentti Moilanen Kevät 2014 196sivua Tämä tutkielma käsittelee yrittäjyyskasvatuksen suhdetta uudenlaisiin työn, vallan ja hallinnan muotoihin. Tutkielma argumentoi, että yrittäjyyskasvatus on paradigmaattinen koulutuspoliittinen reformi nykyisessä talouden vaiheessa ja sitä mukailevissa hallinnan ja vallan muodoissa. Yrittäjyyskasvatusta käsitellään tutkielmassa lähinnä sisäisen yrittäjyyden näkökulmasta. Työn ja tuotannon analyys…

Rakenteen ja kokemuksen komplementaarisuus laadullisen aineiston tulkinnassa ja analyysissa

Artikkelissa käsitellään yhteiskuntatieteiden tutkimusmetodologiassa esiintyvää, yhteiskunnallishistoriallisten rakenteiden ja yksilön kokemusten välistä rakennetta. Se kiinnittyy hallinnan ja ideologioiden kriittisen tutkimuksen metodologiaan. Ongelmakentän tarkentamiseksi analysoidaan kahden tutkimusperinteen tarjoamia välineitä rakenteen ja kokemuksen yhdistämiseen tutkimusmetodiikassa. Perinteet ovat hallinnan analytiikka ja psykoanalyyttinen, yksilöllisiä kokemuksia painottava tutkimustraditio. Erityisesti tarkastellaan mahdollisuutta tuottaa analyysia, jossa otetaan huomioon sekä yhteiskunnan rakenteet että yksilön kokemus. Empiirisenä esimerkkinä käytetään vuonna 2015 valmistunutta t…

Keskijohdon kaksoissidokset tietotyön organisoinnissa

Artikkelimme käsittelee keskijohdon asemaa tietotyön, tässä tapauksessa yliopistotyön, organisoinnissa. Tutkimuksen empiria perustuu haastatteluaineistoon, joka on osa laajempaa etnografista aineistoa. Kuvaamme haastatteluaineiston kautta erästä työyhteisöä tapausesimerkkinä käyttäen millaisia positioita, puhetapoja ja artikulaatiota keskijohdon kaksoisasema organisaatiossa heille tuottaa sekä oman että alaisten työn johtamisessa. Kysymme erityisesti: 1) Miten keskijohdon edustajat hahmottavat epävarmuuden osana organisaation toimintaa, omaa työtään ja alaisten työn organisointia? 2) Miten epävarmuuteen keskijohdon positiosta suhtaudutaan ja millaisia mahdollisia ristiriitatilanteita tämä t…