0000000000684167
AUTHOR
Irina Herzon
Luonnon monimuotoisuus ja vihreä elvytys
Suomi on toistaiseksi selvinnyt koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamasta kriisistä taloudellisesti verrokkimaita paremmin, mutta työllisyystilanne on silti heikentynyt ympäri maata ja talouden ennustetaan supistuvan noin 4,7 prosenttia vuonna 20201. Negatiivisten talousvaikutusten minimoimiseksi hallitus on suuntaamassa EU:n elpymisvälineestä varoja käytettäväksi toimiin, jotka samanaikaisesti auttavat ratkaisemaan aikamme kahta merkittävää kriisiä: ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Kyse on aidosti vakavista kriiseistä. Esimerkiksi Maailman talousfoorumi on listannut luonnon ekosysteemien romahduksen ja ilmastonmuutoksen torjunnan epäonnistumisen sekä vaikutuksiltaan että todennäköisyydeltään…
Keskeiset keinot luontokadon pysäyttämiseksi
Sanna Marinin hallitus on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseen ja luontokadon pysäyttämiseen. Lupaus on äärimmäisen tärkeä. Luonnon ekosysteemien heikennys uhkaa elintärkeiden eko-systeemipalveluiden tuotantoa sekä ihmisten terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Maailman talousfoorumi on nostanut luontokadon viiden vakavimman ihmiskuntaa uhkaavan riskin joukkoon. Myös Suomen luontotyyppien ja lajiston uhanalaisuustilanne on hälyttävä. Hallituksen kehysriihessä päätetään hallitusohjelman toteuttamisesta ja lunastetaan vuoden 2019 eduskuntavaalien lupaukset luonto- ja ilmastotoimista. Myös EU:n uusi biodiversiteettistrategia velvoittaa Suomea panostamaan luonnonsuojeluu…
Semi-natural habitats in the European boreal region: Caught in the socio-ecological extinction vortex?
AbstractWe propose to consider semi-natural habitats—hotspots for biodiversity—being caught in a socio-ecological extinction vortex, similar to the phenomenon described for species threatened with extinction. These habitats are essentially socioecological systems, in which socioeconomic drivers are interlinked with ecological processes. We identify four highly interlinked and mutually reinforcing socio-economic processes, pertaining to the importance of semi-natural habitats for (i) agricultural production, (ii) policy, research and development; (iii) vocational education in the fields of agricultural sciences and (iv) public’s experiences with semi-natural habitats. Evidence from six count…
Semi-natural habitats in boreal Europe: a rise of a social-ecological research agenda
The European continent contains substantial areas of semi-natural habitats, mostly grasslands, which are among the most endangered habitats in Europe. Their continued existence depends on some form of human activity, for either production or conservation purposes, or both. We examined the share of semi-natural grasslands within the general grassland areas in boreal Europe. We reviewed research literature across the region to compile evidence on semi-natural grasslands and other semi-natural habitats, such as wooded pastures, in respect to a range of topics such as ecology, land-use change, socioeconomics, and production. We also explored drivers of the research agenda and outlined future re…
Harnessing the biodiversity value of Central and Eastern European farmland
A large proportion of European biodiversity today depends on habitat provided by low‐intensity farming practices, yet this resource is declining as European agriculture intensifies. Within the European Union, particularly the central and eastern new member states have retained relatively large areas of species‐rich farmland, but despite increased investment in nature conservation here in recent years, farmland biodiversity trends appear to be worsening. Although the high biodiversity value of Central and Eastern European farmland has long been reported, the amount of research in the international literature focused on farmland biodiversity in this region remains comparatively ti…
Luonnon monimuotoisuus ja vihreä elvytys
Suomi on toistaiseksi selvinnyt koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamasta kriisistä taloudellisesti verrokkimaita paremmin, mutta työllisyystilanne on silti heikentynyt ympäri maata ja talouden ennustetaan supistuvan noin 4,7 prosenttia vuonna 20201. Negatiivisten talousvaikutusten minimoimiseksi hallitus on suuntaamassa EU:n elpymisvälineestä varoja käytettäväksi toimiin, jotka samanaikaisesti auttavat ratkaisemaan aikamme kahta merkittävää kriisiä: ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Kyse on aidosti vakavista kriiseistä. Esimerkiksi Maailman talousfoorumi on listannut luonnon ekosysteemien romahduksen ja ilmastonmuutoksen torjunnan epäonnistumisen sekä vaikutuksiltaan että todennäköisyydeltään…
Keskeiset keinot luontokadon pysäyttämiseksi
Sanna Marinin hallitus on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseen ja luontokadon pysäyttämiseen. Lupaus on äärimmäisen tärkeä. Luonnon ekosysteemien heikennys uhkaa elintärkeiden eko-systeemipalveluiden tuotantoa sekä ihmisten terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Maailman talousfoorumi on nostanut luontokadon viiden vakavimman ihmiskuntaa uhkaavan riskin joukkoon. Myös Suomen luontotyyppien ja lajiston uhanalaisuustilanne on hälyttävä. Hallituksen kehysriihessä päätetään hallitusohjelman toteuttamisesta ja lunastetaan vuoden 2019 eduskuntavaalien lupaukset luonto- ja ilmastotoimista. Myös EU:n uusi biodiversiteettistrategia velvoittaa Suomea panostamaan luonnonsuojeluu…
Linking pollinator abundance in field margins to crop pollination service
Crop pollination services are an often-used argument for supporting pollinators in agricultural landscapes. However, the link between pollinator occurrence in the proximity of fields and realized crop pollination service remains poorly studied. We examined how the abundance of different pollinator taxa in field margins predicts pollination services in adjacent insect-pollinated crop in boreal agricultural landscapes. Additionally, we studied how pollinators in field margins are affected by pesticide use and landscape structure. We conducted a field experiment in 34 spring-sown turnip rape (Brassica rapa ssp. oleifera) fields and their permanent margins in Southern Finland in summer 2017. Th…
Evidence for positive population-level effects of an agri-environment scheme on grassland butterflies
Many studies have reported positive effects of agri-environment schemes (AES) on species richness and abundance, but studies demonstrating demographic, population-level responses, which is the desired outcome from AES, are rare. This is at least partly due to the difficulty in distinguishing between behavioural and demographic effects in snapshot studies. Here we report positive population-level effects of environmental set-asides (currently included in the national AES of fallows in Finland) in grassland butterflies and day-active moths. We firstly identified a set of conditions that a species should meet in order to succeed in establishing a local population in an area where the focal agr…