Taloudelliset kannusteet ja työttömien työllistyminen

Artikkelissa raportoidaan tuloksia työttömien työnhakijoiden taloudellisten kannusteiden kehittymisestä ja työllistymisestä. Tilastoaineisto kattaa vuodet 2001–2014 ja se on rajattu seitsemään suureen seutukuntaan, joiden työvoima muodostaa puolet Suomen työmarkkinoista. Tilastoaineistoon perustuvien laskelmien mukaan taloudelliset kannusteet työllistymiseen olivat korkeimmillaan vuosina 2008–2009, jonka jälkeen ne ovat laskeneet liki yhtäjaksoisesti vuoteen 2014 asti. Kannustetasot ovat olleet korkeimmat nuorilla, korkeasti koulutetuilla työttömillä miehillä ja matalimmat alle 35-vuotiailla vähän kouluttautuneilla naisilla. Mallinanalyysin mukaan kannustetasolla on yhteys työttömän työnhak…

Deflaation vaikutus talouskasvuun

Eurooppa on 2010-luvulla juuttunut matalaan talouskasvuun. Myös inflaatio on alhaisella tasolla ja mediassa pelätään ajautumista deflaatioon. Tässä tutkielmassa pyrin selvittämään deflaation ja talouskasvun välistä yhteyttä. Teoriaosuudessa tarkastelen deflaation vaikutuksia lyhyellä aikavälillä hyödyntäen IS-LM- ja AD-AS -malleja. Tämän jälkeen pyrin löytämään teoreettisen linkin deflaation ja pitkän aikavälin talouskasvun välille. Lopuksi käyn läpi aiheesta tehtyjä aiempia tutkimuksia sekä toteutan oman empiirisen tutkimuksen. Nimelliset korot eivät voi laskea kuin hieman nollaa alemmaksi. Koska nimellisillä koroilla on olemassa alaraja, niin deflaatio aiheuttaa korkean reaalisen korkotas…

Työmarkkinoiden heikko kohtaanto on erityisesti kasvukeskusten ongelma

Kohtaanto työmarkkinoilla – havaintoja ja politiikkajohtopäätöksiä

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma, eli yhtäaikainen pula työpaikoista ja työntekijöistä on kärjistynyt Suomessa vuosina 2012-2016. Kohtaanto-ongelmat liittyvät erityisesti seitsemän suuren seutukunnan työmarkkinoihin. Muissa seutukunnissa kohtaanto ei ole heikentynyt merkittävästi, ja erityisesti suhdanne-ja rakennemuutoksia kokeneissa seutukunnissa työttömyyden nousu on yhdistynyt avoimien työ- paikkojen määrän laskuun. Työpaikkojen täyttymisnopeus on hidastunut ja yli kuukauden avoimena olevien työpaikkojen osuus vakansseista on noussut finanssikriisin jälkeen merkittävästi. Kehitys selittyy osin työvoiman tarjonnassa (ikä- ja koulutus) sekä työvoiman kysynnässä (toimialarakenne, työtehtä…

The impact of periodic interviews on unemployment duration : Evidence from the 2017 Finnish reform

In 2017, a Finnish policy reform intensified the Public Employment Services' practice of periodically interviewing unemployed jobseekers. This study used high-quality administrative data to analyse the effect of interviews on unemployment duration. We used a difference-in-differences approach that exploited regional variations in treatment intensity. Our results show that a 10 percentage point increase in interview probability increased the monthly hazard rate of employment by 3.1 per cent, with the effect being strongest among jobseekers aged 25–34 and jobseekers with a low education level. Also, our results demonstrate a strong effect on participation in active labour market programmes. p…

Employment effects of reducing labour costs : considering potential bias in macro-estimates of the elasticity of labour demand

In 2016 the Finnish government decided to implement the competitiveness pact in order to increase employment. The objective is to improve cost-competitiveness by lowering labor costs in the private sector. The elasticity of labour demand plays a key role in assessing the employment effects of the competitiveness pact. The idea of this study is based on the Economic Policy Council Report (2016) which argued that the government’s elasticity estimate is very high and predicts overly optimistic employment effects. The majority of studies estimate demand elasticities using aggregate data, which is likely to produce biased estimates. The problems relate in particular to the lack of exogenous vari…