IPR-instituutiot teknologisen kehityksen määrittäjinä

Aineettomien oikeuksien (Intellectual Property Rights, IPR) instituutioiden kuten patentti- ja tavaramerkkijärjestelmien kehityksellä on erityinen rooli tutkimus- ja kehitysinvestointien (T&K), innovaatiotoiminnan sekä teknologisen kehityksen määrän ja suunnan määrittäjinä. Tässä artikkelissa keskitytään IPR-instituutioihin teknologisen kehityksen määrittäjinä ja tarkastellaan ilmiötä suomalaisesta näkökulmasta. Pitkällä aikavälillä aineettoman omaisuuden ja sen suojaamisen merkitys taloudessa, yritysten liiketoiminnassa ja innovaatiotuottojen saamisessa on kasvanut, samalla kun kansallisia ja kansainvälisiä IPR-järjestelmiä on kehitetty ja yhdenmukaistettu. IPR-instituutioiden kehityksen p…

Standardien kehityksen lyhyt historia

Classifying economics for the common good : a note on the links between sustainable development goals and JEL codes

Purpose This brief note sheds light on the links between Journal of Economic Literature (JEL) codes and the Sustainable Development Goals (SDGs) of the United Nations. Design/methodology/approach Three alternative methods based on keyword overlap to establish links between SDGs and JEL codes are presented. Findings These simple linkages illustrate that the themes of SDGs have corresponding closely related JEL classification codes. Research limitations/implications The mappings presented in this note are based on simple keyword overlap and are therefore necessarily imperfect and incomplete. There is plenty of room for further development. Practical implications Despite the demonstrated possi…

Varusmieskoulutus näkymättömänä koulutusinvestointina sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta

Tässä artikkelissa tarkastellaan asevelvollisuutta ja varusmieskoulutusta koulutusinvestointina sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta ja erityisesti Suomen kontekstissa. Tilastojen valossa varusmieskoulutus on näkymätön koulutusinvestointi. Varusmieskoulutusta ei huomioida inhimillistä pääomaa ja koulutusvuosia mittaavassa laajasti käytetyssä Barro ja Lee (2013) -tilastossa. Eivätkä sukupuolten tasa-arvoa mittaavat indeksit huomioi sukupuolittunutta asevelvollisuutta. Varusmieskoulutuksella voi kuitenkin olla moninaisia vaikutuksia sekä yksilöihin että yhteiskunnan tasolla (ml. kriisinhallintaan liittyvät tiedot ja taidot, maanpuolustustahto, koulutusvalinnat, työmarkkinatulemat, koulutuksen …