0000000000784791
AUTHOR
Veijola Anna
Ei mitään uutta auringon alla : historian opetuksen muutos ja jatkuvuus
Artikkelissa tarkastelemme 1800-luvun lopusta 2000-luvulle saakka esitettyä historian opetukseen kohdistunutta muutospuhetta. Aineistonamme on vuodesta 1875 lähtien Suomessa julkaistut historian pedagogiikkaan kohdistuvat teokset sekä ammattilehdissä ja vuosikirjoissa julkaistuja artikkeleita. Analyysimme osoittaa, että historian opetukseen kohdistunut muutospuhe on teemallisesti fokusoitunut historian sisältöjen opettamiseen, oppilaan aktivoimiseen sekä historiallisen ajattelun kehittymiseen. Nämä kaikki osa-alueet ovat olleet esillä 1800-luvun lopulta nykypäivään saakka. Eri aikoina esitetyt vaatimukset ovat olleet samansuuntaisia, jopa täysin samoja, ja puhe viestiikin ennemmin siitä, et…
Alakulttuurin tuho ja uuden synty eli kuinka historia synnytettiin uudelleen
Useimmilla oppiaineilla on pitkät historialliset juuret, jotka ilmenevät sen alakulttuurissa ja saavat oppiaineen edustajat pitämään monia asioita kulttuurissa itsestäänselvyyksinä. Siksi niiden uudistaminen on vaikeaa. Tässä artikkelissa tarkastellaan historian oppiainetta suhteessa sen alakulttuuriin ja uudistamiseen, jonka kärkinä ovat tutkiva oppiminen ja ilmiölähtöisyys. Tarkastelussa on historian aineenopettajakoulutus, jonka uudistamisella on pyritty rakentamaan uutta kulttuuria, jonka kulmakivinä ovat tutkivan oppimisen ja ilmiölähtöisyyden lisäksi historian luonteen opiskelu. Tutkimusaineisto on kerätty historian aineenopettajakoulutuksessa olleilta opiskelijoilta (n = 25) heidän o…
”Tämä ulkopoliittinen linja saattoi olla ratkaiseva niitti” : Historiallinen perusteleminen lukiolaisten teksteissä
Artikkelissa tarkastellaan lukiolaisten historiallista päättelyä tutkivan historian oppimisen viikolla tuotettujen tekstien kautta. Viikon aikana opiskelijat selvittivät ratkaisematonta historiallista tapahtumaa juhannukselta 1957. Tuolloin tasavallan presidentin kesäasuntoa kohti ammuttiin laukauksia, joiden tehtävä oli joko pelotella tai murhata presidentti Urho Kekkonen. Kurssille osallistui 24 opiskelijaa, jotka toimivat seitsemässä ryhmässä analysoiden primääri- ja sekundäärilähteitä ja muodostaen näkemystään Kultarannan tapahtumiin. Aineisto on analysoitu teorialähtöisesti käyttäen Carla van Boxtelin ja Jannet van Drien historiallisen päättelyn kehikkoa. Tulostemme mukaan lukiolaiset …