Puheen ymmärtämisen tehtävien taitotasoille asettaminen Yleisissä kielitutkinnoissa

2016

The aim of this study is to explore rater effects, such as consistency and severity of the judgements of 12 expert judges, and to report the extent of assessment criteria used by them. The data of the study are based on the three different phases of the standardization procedure which were analyzed using the MFRM model. In addition, feedback gathered from the expert judges was used to find out their opinions about the procedure and to validate the results of the standardization. The results of this study indicate that general discussion on and statistical information about the items influenced judges’ consistency and severity and their adaptation of the assessment criteria. The judges thems…

Yleisten kielitutkintojen osallistujien monet kasvot

2023

Yleisten kielitutkintojen (Yki) suomen kielen keskitason tutkinnossa kävi keskimäärin 7000 osallistujaa vuosittain vuosina 2012–2021. Artikkelissa kuvataan Yki-tutkinnon osallistujien pitkittäisaineistoon (n=68 460) perustuvia taustatietoja (sukupuoli, ikä, koulutustaso, ensikieli, sosioekonominen asema ja kansalaisuus). Lisäksi tarkastellaan tutkintotodistuksen käyttötarkoitusta. Aluksi esitellään yleisellä tasolla tyypillinen suomen keskitason tutkinnon osallistujaprofiili. Koska ensikieli ja kansalaisuus nivoutuvat yhteen useimmiten, Ykin suurimmat ensikieliryhmät, venäjänkieliset ja arabiankieliset, esitellään tarkemmin ennen kansalaisuusryhmien kokonaisuutta. Vertailu näyttää, että osa…

Ensikielen tunnistamisen merkityksestä suullisen kielitaidon arvioinnissa Yleisissä kielitutkinnoissa

2020

In this paper, we present a multidisciplinary study addressing fairness in the speaking test in a high-stakes language proficiency test in Finnish, National Certificates of Language Proficiency. The background of the research lies in studies on language assessment and (reversal) linguistic stereotyping and language attitudes. The focus L1 groups were Thai, Estonian, Finland Swedish, Arabic and Russian. Altogether 49 speech samples of test takers of these L1s were rated on a digital platform by 44 raters of the test system. The current paper reports on the sub-study that investigated whether the raters’ recognition of the test takers’ L1 affected their ratings and whether the effect differed…

Assessing learners’ writing skills in a SLA study: Validating the rating process across tasks, scales and languages

2014

There is still relatively little research on how well the CEFR and similar holistic scales work when they are used to rate L2 texts. Using both multifaceted Rasch analyses and qualitative data from rater comments and interviews, the ratings obtained by using a CEFR-based writing scale and the Finnish National Core Curriculum scale for L2 writing were examined to validate the rating process used in the study of the linguistic basis of the CEFR in L2 Finnish and English. More specifically, we explored the quality of the ratings and the rating scales across different tasks and across the two languages. As the task is an integral part of the data-gathering procedure, the relationship of task p…

Predicting Placement Accuracy and Language Outcomes in Immigrants’ L2 Finnish Education

2018

Vironkielisten osallistujien kielitaito Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testissä 

2021

Tarkastelemme tässä artikkelissa vironkielisten suomen oppijoiden osallistumista Suomen kansallisen kielitestin, Yleisten kielitutkintojen, keskitason tutkintoon ja heidän kielitaitoprofiiliaan tutkintotulosten valossa. Vertaamme tuloksia yleiseen tutkintomenestykseen sekä osallistujien taustaan ja pohdimme suomen kielen asemaa oppimisen kohteena vironkielisten näkökulmasta. Analyysimetodina käytämme kuvailevaa tilastollista analyysia sekä tilastollista päättelyä. Tulokset osoittavat, että vironkieliset osallistujat menestyvät tutkinnossa hyvin ja erityisesti ymmärtämistaidot ovat tutkitussa ryhmässä vahvat. Vaikka aiemman tutkimuksen valossa suomen kielen taidon tason onkin nähty riippuvan…

Ensikielen tunnistamisen merkityksestä suullisen kielitaidon arvioinnissa Yleisissä kielitutkinnoissa

2020

In this paper, we present a multidisciplinary study addressing fairness in the speaking test in a high-stakes language proficiency test in Finnish, National Certificates of Language Proficiency. The background of the research lies in studies on language assessment and (reversal) linguistic stereotyping and language attitudes. The focus L1 groups were Thai, Estonian, Finland Swedish, Arabic and Russian. Altogether 49 speech samples of test takers of these L1s were rated on a digital platform by 44 raters of the test system. The current paper reports on the sub-study that investigated whether the raters’ recognition of the test takers’ L1 affected their ratings and whether the effect differed…

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen tulosten ennustaminen lähtötason arviointien perusteella

2017

Artikkelissa selvitetään aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa saavuttamaa suomen kielen taitoa ja sitä, ennustaako koulutuksen alussa tehtävä lähtötason arviointi saavutettua kielitaitoa. Tutkimukseen osallistuneet maahanmuuttajat (N = 286) osallistuivat lähtötason arviointiin Testipisteessä. Sen jälkeen he suorittivat kotoutumiskoulutuksen opinnot peruspolun tai hitaan opintopolun mukaisesti muutamassa pääkaupunkiseudun oppilaitoksessa. Testipisteen mallin mukaisessa lähtötason arvioinnissa selvitetään maahanmuuttajan suomen kielen taitoa ja opiskeluvalmiuksia testeillä ja taustatietoja keräämällä. Niiden pohjalta maahanmuuttaja ohjataan sopivimmalle opintopolulle ja kielitai…

Mikä merkitys osallistujan taustatekijöillä on menestymiseen kielitestissä?

2016

Yleisiin kielitutkintojen kielitesteihin osallistuu vuosittain vajaa 9000 henkilöä eri syiden vuoksi. Osa heistä suorittaa tutkinnon saadakseen tietoa oman kielitaitonsa tasosta, mutta suurimmalle osalle osallistujista kielitaitotodistus on merkityksellinen heidän hakiessaan työ- tai opiskelupaikkaa tai se voi olla ratkaiseva tekijä Suomen kansalaisuuden saamiseksi. Koska tutkintoon voi osallistua kuka tahansa kielitaidostaan arviota tarvitseva aikuinen, osallistujien lähtökohdat tutkinnon suorittamiselle ovat varsin erilaiset. Osallistujilla ei ole yhteistä opiskeluhistoriaa eivätkä heidän taustansa muutenkaan ole samankaltaisia. Etenkin maahanmuuton näkökulmasta keskeisten tutkintokielten…

Yleisten kielitutkintojen digitaalisen kirjoittamisen pilottitestin ensituloksia

2023

Kirjoittaminen on 2000-luvun aikana muuttunut voimakkaasti eritoten digitalisaation myötä. Samalla on syntynyt tarve arvioida uudelleen sitä, millaista kirjoitustaitoa Suomessa asuva aikuinen tarvitsee ja miten kirjoitustaitoa tulisi mitata erilaisissa arvioitavan yksilön kannalta merkityksellisissä arviointitilanteissa. Tässä artikkelissa tarkastelemme muutostarpeita kielitaidon arvioinnin tutkimuspohjaisen kehittämisen näkökulmasta ja keskitymme kirjoitustaidon testiarviointiin. Esittelemme artikkelissa Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa vuosina 2020–2021 toteutetun digitaalisen kirjoittamisen pilottitestin taustaa, toteutusta ja ensituloksia. nonPeerReviewed