0000000000826627
AUTHOR
Pauliina Sopanen
Teachers’ language practices and choices in a bilingual, co-located kindergarten in Finland
This article explores the language practices and choices of four teachers in a co-located kindergarten in Finland. Following Finland’s official bilingualism, the education system is built on two tracks –Finnish and Swedish. As official languages of Finland, the two languages share the same status, but since Finnish is the registered language of the vast majority of the population, Swedish can be seen as a de facto minority language –one reason why Swedish education has been seen as an important space for maintaining Swedish language and culture. This constitutes an important perspective for research on Finnish and Swedish early childhood education units that are located in the same building…
Language orientations in early childhood education policy in Finland and Norway
© 2020 The Author(s). Published by Informa UK Limited, trading as Taylor & Francis Group. This is an Open Access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution-NonCommercial License (http://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0/),which permits unrestricted non-commercial use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original work is properly cited. This article investigates the language orientations in education policy documents for early childhood education and care (ECEC) in Finland and Norway. Finland, an officially bilingual country, and Norway, a predominantly monolingual country, share similar views on ECEC. However, the ECEC field in both c…
Kielirajat ylittävää kielipolitiikkaa ja toimintaa kieliparipäiväkodissa
Kieliparipäiväkodit, -koulut ja -kampukset sekä kaksikielinen koulutus suomeksi ja ruotsiksi ovat herättäneet keskustelua jo reilun vuosikymmenen ajan. Kieliparitoiminta suomen- ja ruotsinkielisten yksiköiden välillä voi tarjota mahdollisuuksia monenlaiseen yhteistyöhön ja monikieliseen työskentelyyn. Samalla suomenkielisten määrällinen enemmistöasema voi aiheuttaa haasteita ennen kaikkea ruotsin kielen näkökulmasta, vaikka kielillä onkin sama asema kansalliskielinä. Väitöskirjassani tarkastelen erään kieliparipäiväkodin kielipolitiikkaa, kansallisten ohjausdokumenttien vaikutusta kielipolitiikkaan sekä päiväkodin varhaiskasvattajien kielellistä toimintaa. Tutkimustulokseni osoittavat, että…
Kielitietoisuus uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa
Kielitietoisuus on yksi uusista käsitteistä uudessa varhaiskasvatusta ohjaavassa asiakirjassa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, johon pohjautuvat paikalliset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön elokuussa 2017. Artikkelissani kuvailen, miten kielitietoisuuden käsite tuodaan esille varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kielitietoisuutta käsitellään asiakirjassa laajana käsitteenä ja siihen viitataan asiakirjan niissä osissa, jotka koskevat varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa ja toimintakulttuuria. Näin ollen kielitietoisuuden voidaan katsoa olevan osa koko varhaiskasvatustoimintaa. nonPeerReviewed
Kodväxlingsfunktioner i undervisning av svenska och tyska : en fallstudie
Tässä pro gradu –tutkielmassa tutkitaan, minkälaisia koodinvaihtofunktioita esiintyy lukion ruotsin ja saksan opetuksessa ja miksi opettajat vaihtavat kieltä luokkahuoneessa. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko koodinvaihtofunktioissa huomattavissa samankaltaisuuksia vai eroavatko ne toisistaan. Tutkimusta varten kerättiin materiaalia nauhureiden avulla yhdeltä lukion pitkän ruotsin ja yhdeltä lukion pitkän saksan kurssilta yhteensä 12 tuntia (6h+6h). Tämän lisäksi molempia opettajia haastateltiin. Nauhoitettu materiaali litteroitiin analyysia varten ja itse analyysi suoritettiin keskusteluanalyysiin pohjautuen. Tutkimuksessa selvisi, että molemmat opettajat käyttivät sekä …
Språkmedvetenhet i småbarnspedagogiskt arbete – Finländska daghemspedagogers reflektioner
Sammandrag: Under det senaste decenniet har Finland blivit alltmer mångspråkigt. Det syns också i styrdokumenten. I denna artikel beskrivs hur pedagoger vid ett tvåspråkigt så kallat samlokaliserat daghem resonerar kring begreppet språkmedvetenhet och hur deras diskurser förhåller sig till det som skrivs om språkmedvetenhet i Grunderna för planen för småbarnspedagogik 2016 (det nationella styrdokumentet för småbarnspedagogik). Enligt resultaten är pedagogerna medvetna om deras roll som språkmedvetna vuxna och hur de kan stödja barns språkliga medvetenhet i svenska/finska medan diskurser om annan flerspråkighet ej förekommer spontant. Studien visar att det är viktigt att diskutera språkmedve…