Kielten opiskelu uuteen kukoistukseen?

English only? : kielten opettajien käsityksiä kielivalintojen monipuolistamisen esteistä ja keinoista

Huoli Suomen ja suomalaisten hupenevasta kielivarannosta on viime vuodet ollut kielikoulutuksen kestopuheenaihe. Englannin taidon hyödyn ja välttämättömyyden ymmärtävät kaikki, mutta samalla moni ajattelee, että englanti yksin riittää. Näin ei opinnoissa eikä työelämässä kuitenkaan ole. Kielivalintojen monipuolistamiseksi on kunnissa ja kouluissa järjestetty alakoululaisille kielisuihkutuksia, -karnevaaleja, -kerhoja ja muuta toimintaa innostuksen ja motivaation herättämiseksi. Vuosia jatkunut työ tuottaa kuitenkin hyvin hitaasti hedelmää ja samalla mm. lukioissa valinnaisten kielten opiskelu on vähentynyt. Kysyimme kieltenopettajilta Webropol-kyselyllä, mitä he kokevat suurimmiksi kielival…

"En pysty ottamaan valinnaista kieltä vaikka haluaisin" : valinnaiset kielet vähenevät lukiossa

"Liian iso painoarvo annetaan pitkän matikan lukemiselle, ja se on omiaan tappamaan nuorten kieli-innostuksen.” Näin vastasi eräs valinnaisia kieliä opiskeleva lukiolainen keväällä 2020 kysymykseen siitä, millaiset seikat vaikeuttavat valinnaisten kielten opiskelua lukiossa. Valinnaisten kielten opiskelijamäärät lukiossa ovat laskeneet jo usean vuoden ajan, minkä takia moni kielialalla toimiva on huolissaan kielten opiskelun tulevaisuudesta. Opettajien näkemyksiä valinnaisten kielten opiskelijamäärien vähenemisen syille on jo selvitetty, mutta ongelman kokonaisvaltaisen ymmärtämisen kannalta on tärkeä kuulla myös lukiolaisia. Tästä syystä Alina Kiehelä tutki keväällä 2020 toteuttamassaan pr…

Abiturienttien kokemuksia vieraan kielen opiskelun työläydestä ja sen vaikutuksesta lukion kielivalintoihin

Vieraiden kielten opiskelussa on tapahtunut Suomessa suuri käänne, kun verrataan 1980-lukua ja 2020-lukua. Tällä hetkellä muita vieraita kieliä kuin englantia opiskelee yhä harvempi, ja opiskelun aloittaneista osa lopettaa opinnot kesken jo perusopetuksessa tai lukiossa. Koska muutos on tapahtunut vaiheittain pitkän ajan kuluessa, muutoksen suuruusluokkaa on ollut matkan varrella vaikea arvioida. Tilanteeseen on kuitenkin viime vuosina havahduttu ja alettu puhua yhä enemmän koulujen kielivalintojen kapenemisesta (Helsingin Sanomat 2020; Saarinen 2019; Saarinen 2021) ja Suomen kielivarannon tulevaisuudesta (Pyykkö 2017; Vaarala ym. 2021). Pähkinänkuoressa voidaan todeta, että valinnaisten ki…

”Englanti jyrää” : kieltenopettajien keinoja ja ehdotuksia kielivalintojen monipuolistamiseksi

Suomen kouluissa opiskellaan yhä vähemmän ja yhä harvempia vieraita kieliä. Valinnaisten kielten opiskelun suosio on laskenut, ja kielitaito on vaarassa jäädä pelkän englannin varaan. Erilaisia toimenpiteitä, kuten kielen opetuksen varhentaminen, on jo tehty. Ne eivät kuitenkaan ole juurikaan lisänneet muiden vieraiden kielten opiskelun suosiota, vaan valtaosa oppilaista ja opiskelijoista opiskelee edelleen vain englantia kotimaisten kielten lisäksi. Kysyimme kieltenopettajilta, millaisia keinoja eri kouluasteilla on jo ollut käytössä valintojen monipuolistamiseksi sekä millaisilla konkreettisilla keinoilla kielivalintoja vielä voitaisiin monipuolistaa. Aineisto on kerätty tammi-helmikuussa…