Arkumentti atventiksi

Social Media Discourse, (Dis)identifications and Diversities

Svetlana Rönkkö ja Tove Hansson : vieraan aksentin performanssi mediahuumorin resurssina

The paper deals with foreign accent performance in two popular comedy shows in Finnish television. Two different foreign accents of L2 Finnish – Russian and Swedish – were performed by two fictional characters: Svetlana Rönkkö, a Russian-born woman, and Tove Hansson, a Swedish speaking woman coming from the Åland Islands. Our main focus is on the empirical analysis of the phonetic features in these performances. The features are analysed as such, in relation to the empirically studied, “authentic”, features of L1 Russian and Swedish Finnishes. The performances are looked as folk linguistic (Nieldzielski & Preston 2003) analyses of the most prominent indexes of the social groups in focus, dr…

Mocking fakeness

Abstract Phonetic resources, like dialects and accents, are used in ethnic humour to build up a recognisable character that pokes fun at the stereotypes associated with a particular identity, sometimes with critical and political undertones. In this article, we examine the manipulation of one such resource, aspiration, used in performing and mocking one such clichéd character, called the fake Sámi. This character has a contested history in Finnish tourism and marketing practices, and is embedded in a long-standing debate about who can use emblems of Sámi identity for economic purposes. Adopting a sociophonetic language regard and folk linguistics approaches (Preston 2010; Niedzielski & …

Slangisanat ja etymologia – vastustamaton yhdistelmä

Rikkinäisiä ja likaisia: Kieli-ideologiset prosessit kielentutkimuksen diskursseissa

Puhutun kielen variantit resurssina monikielisten koululaisten kirjoitelmissa

Artikkelissa tarkastellaan Helsingin puhutun kielen variantteja monikielisten kuudesluokkalaisten kielitaitotestiin liittyvien kirjoitelmien kielellisenä resurssina. Siinä esitellään, millaisia puhutun kielen piirteitä teksteissä ylipäätään esiintyy, millaisissa tekstin paikoissa niitä esiintyy ja mitä tehtäviä niillä kirjoitelmissa on. Lähtökohtana on tarkastella tekstiä nimenomaan vuorovaikutuksena ja tilanteisena tuotoksena, jossa kirjoittajien ratkaisut kuvaavat heidän näkemystään tehtävästä ja suhteestaan vastaanottajaan. Tutkimuksessa käytetään sosiolingvistisestä variaationtutkimuksen ja keskustelun- ja tekstintutkimuksen sekä suomi toisena kielenä -tutkimuksen tuloksia ja menetelmiä…

Chapter 10. The perception of Somali place names among immigrant Somali youth in Helsinki

Ensikielen tunnistamisen merkityksestä suullisen kielitaidon arvioinnissa Yleisissä kielitutkinnoissa

In this paper, we present a multidisciplinary study addressing fairness in the speaking test in a high-stakes language proficiency test in Finnish, National Certificates of Language Proficiency. The background of the research lies in studies on language assessment and (reversal) linguistic stereotyping and language attitudes. The focus L1 groups were Thai, Estonian, Finland Swedish, Arabic and Russian. Altogether 49 speech samples of test takers of these L1s were rated on a digital platform by 44 raters of the test system. The current paper reports on the sub-study that investigated whether the raters’ recognition of the test takers’ L1 affected their ratings and whether the effect differed…

Evaluoiminen opettajan työvälineenä suomalaisessa koulussa

Arvioitu teos
 Pilvi Heinonen: Evaluointi opettajan vuorovaikutustoimintana. Osallistujuuden ulottuvuuksia luokkahuoneessa. Helsinki: Helsingin yliopisto 2017. 226 s. isbn 978-951-51-3723-4.

Keskustelukumppanin kehuminen suomalaisessa keskustelussa

Artikkelissa tarkastellaan suomalaisen arkikeskustelun kehuja kolmen peruskysymyksen kautta: 1) millaisia kehut ovat rakenteeltaan, 2) miten kehut otetaan vastaan ja 3) millaisissa tilanteissa kehuja esitetaan ja mita niilla tehdaan? Tutkimus on metodiltaan keskustelunanalyyttinen: kehuja analysoidaan osana aitojen keskustelujen toiminnallista kudosta. Kehu maaritellaan tutkimuksessa vastaanottajaan tavalla tai toisella kohdistuvaksi myonteiseksi arvioksi. Kehu voi arvioida vastaanottajaa monella tavalla: kehuttavana voi olla esimerkiksi puhekumppanin luonne, hanen toimintansa tietyssa tilanteessa tai vaatetus, hiukset tai asunto. Aineistona on seka nauhoitetuista arkikeskusteluista poimitt…

Islam alakoulussa: Koulu kaksisuuntaisen sopeutumisen kenttänä.

Kuvaan artikkelissa havaintojani islamin roolista neljässä helsinkiläisessä alakoulussa ja pyrin sitomaan ne laajempaan islam-tutkimukseen Suomessa. Esittämäni havainnot perustuvat vuosina 2006–2007 kuudesluokkalaisille tekemääni kielitaitotutkimukseen (ks. Halonen 2007; Halonen & Kokkonen 2008), jonka fokuksessa oli kieli, ei uskonto. Kiinnostavaa on, että islam kuitenkin hiipi tutkimukseeni puoliväkisin. Ensinnäkin kysyin haastatteluissani opettajilta, miten maahanmuuttajataustaisten tai tarkemmin äidinkieleltään muiden kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten oppilaiden määrän kasvu on vaikuttanut koulutyön arkeen ja opetukseen. En siis kysynyt uskonnosta. Vastauksiksi nousi kuitenkin …

”Kaikki oppilaiden puhe on pedagogisesti perusteltua” (Inkeri Lehtimajan väitöskirjan arvio)

Kirja-arvio Arvioitu teos: Inkeri Lehtimaja: Puheen suuntia luokkahuoneessa. Oppilaat osallistujina yläkoulun suomi toisena kielenä -tunnilla. Helsinki: Helsingin yliopisto 2012. 246 s. ISBN 978-952-10-7582-7 (nid.), 978-952-10-7583-4 (pdf). nonPeerReviewed

Somalialaistaustaiset nuoret nimistönkäyttäjinä Itä-Helsingissä

Artikkelin tutkimuskohteena ovat Itä-Helsingissä asuvat somalialaistaustaiset nuoret. Tutkimuksessa tarkastellaan somalialaistaustaisten nuorten omassa asuinympäristössään käyttämää paikannimistöä sekä nimistöhaastattelujen tavoitteita ja tuloksia. Tutkimuksen aineistona on viiden iältään 12–17-vuotiaan somalialaistaustaisen haastattelut, jotka on tehty vuonna 2008. Haastattelut ovat olleet ryhmähaastatteluja, joissa nuoret keskustelevat omasta asuinympäristöstään. Tukiaineistona on käytetty sekä aikuisten somalialaistaustaisten että suomalaistaustaisten itähelsinkiläisten haastatteluja. Tutkimus liittyy kahteen Suomen Akatemian hankkeeseen: Nimimaiseman muutos Helsingin sosiolingvistisesti…

Monikielinen Suomi - maahanmuuttajataustaisten koululaisten suomen kielen taito

Maahanmuuttaja saa yleensä uuden kotimaan kylkiäisinä vaatimuksen uuden kielen oppimisesta. Kielellä on erittäin suuri tehtävä niin kutsutussa kotoutumisessa tai sopeutumisessa. Tässä artikkelissa tarkastelen helsinkiläisten maahanmuuttajataustaisten2 kuudesluokkalaisten suomen kielen taitoja pääasiassa koulun ja muodollisten eli kirjallisten kielen taitojen näkökulmasta. Esittelen taitoja kriittisesti yhden kielitaitomittarin, Kielellisen kehityksen diagnosoivan tehtäväsarjan valossa. Millainen on ensikielenään muuta kuin suomea puhuvien kielitaidon taso yläkoulun kynnyksellä? peerReviewed

Keskustelun vuorottelujäsennyksen perussystematiikka : Suomennos

Tracing the indexicalization of the notion "Helsinki s"

AbstractEarlier research has concluded that there is a strong symbolic relationship between Helsinki as a place and non-standard /s/ pronunciation. This phenomenon is likewise in continuous evidence in the Finnish media and social media. The notion of “Helsinki s” has become a folk linguistic fact although it lacks a clear linguistic correlate or even status as a linguistic fact. The only sibilant of the Finnish language is officially a voiceless alveolar, while the “Helsinki s” is most often discussed as “hissing”, “sharp” or “fronted”. However, according to recent research based on listening tasks, any /s/ may be designated and discussed as a “Helsinki s” if the speaker is regarded as a H…

Varo koiraa! -kylistä Ei koiria! -kaupunkeihin: Koiramerkkien kiellot ja varoitukset yhteiskunnan normien kuvastajina

Julkisten tilojen merkit osoittavat, mitä eri yhteisöissä pidetään tavallisena ja normaalina. Tämän artikkelin keskiössä ovat arkipäiväiset kyltit, jotka kertovat suhteestamme koiraan. Kieltämällä ”ei koiria!” ja varoittamalla ”varo koiraa!” merkit paljastavat mikä tarkastelemisamme yhteiskunnissa on tavallista ja mitä siten on tapana usein kieltää tai mistä varoittaa. Merkeillä säännellään tilaa joko koirilta tai muilta ihmisiltä. Vertailemme suomalaisen kaupungin ja Romanian kylien merkkejä, ja pohdimme, miten erot valaisevat yhteiskunnissa vallitsevia normeja ja arvoja. Elämmekö ylhäältä päin kontrolloidussa yhteiskunnassa, jossa koira on vallaton vapaa-ajan viihdyke eli lemmikki, vai yk…

“Come join us, and lose your accent!” : Accent Modification Courses as Hierarchization of International Student

In this article, we examine the hierarchization of international students by bringing together perspectives of linguistic legitimacy and language ideologies. Our data stems from 26 accent reduction (AR) or accent modification (AM) course descriptions and websites from US universities. Based on their analysis, we discuss the socio-political implications of the phenomenon of these courses for international students and the ways in which language-based, particularly accent-based, arguments are used to create or reinforce different categories of students. We argue that while international students are presented as having different kinds of “comprehensibility problems” that AM/AR courses are cla…

Oppitaipaleella : katsaus monikielisyyteen päiväkodista yhdeksännelle

Tässä luvussa teen kielen oppimisen näkökulmasta hieman tarkemman katsauksen lasten ja nuorten oppitaipaleeseen päiväkodista peruskoulun päättövaiheeseen. Keskiössä ovat maahanmuuttajataustaiset lapset ja erityisesti suomen kielen kehittyminen, mutta on syytä muistaa, että - parhaimmillaan - näissä instituutioissa myös suomenkieliset juuriltaan suomalaiset kylpevät sekä kulttuureissa että kielissä. Tarkemmin ja konkreettisemmin luvussa keskitytään kuudesluokkalaisiin helsinkiläisiin koululaisiin ja heidän tilanteeseensa esimerkkitapauksena. peerReviewed

Presenting “pissis girls”: Categorisation in a social media video

In Finland, a social category called “pissis girls” has evolved into a cultural concept, used widely in various discourses concerning young women. In the paper, the empirical focus is on how, in the context of a viral video disseminated in social media, a group of young girls are presented as representatives of this category. The video, called ÄM IRK, is a short edited clip of an emergent interaction between young men and girls meeting by chance in a park. Drawing on the notions of membership categorisation, cluster of indexes and indexical field, “enoughness” and authentication, the paper investigates how the edited video, through the means of de- and recontextualisation of the emergent in…

Ensivaikutelmat kielitaidon arvioinnissa

Kielitutkintoon osallistuvalla on pelissä usein korkeat panokset: kansalaisuus, työ- tai opiskelupaikka. Tästä syystä arvioinnin on tärkeää olla luotettavaa ja oikeudenmukaista. Aiempien tutkimusten valossa tiedämme, että vaikka arviointi perustuu pohdittuihin kriteereihin yksityiskohtaisine määritelmineen, arviointia ohjaavat myös erilaiset ensivaikutelmat oppijasta. Ensivaikutelmilla on merkitystä etenkin silloin, kun ne vaikuttavat/johtavat oletuksiin ja odotuksiin oppijoiden kielitaidosta. Tällainen arviointikäyttäytyminen ei kuitenkaan ole toivottavaa, koska arvioinnissa tulee aina pyrkiä objektiivisuuteen. Tässä Rikkinäistä suomea -hankkeen tutkimustuloksiin perustuvassa artikkelissa …

Kieli-ideologioiden teoriaa ja käytäntöä

Artikkelissa tarkastellaan kieli-ideologioiden tutkimusta ja sen teoreettis-metodisia ulottuvuuksia. Kieli-ideologian käsitettä on hyödynnetty erityisesti tutkittaessa, millaisia uskomuksia, arvostuksia, luokitteluja ja neuvotteluja kysymykset kielestä ja kielenkäytöstä herättävät. Artikkeli esittelee erilaisia tutkimusalalla käytettyjä käsitteitä ja keskeisiä tutkimusteemoja ja -kysymyksiä. Lisäksi pohditaan kieli-ideologioiden tutkimuksen ajankohtaisuutta Suomen näkökulmasta. Artikkelissa kuvataan erilaisia tapoja määritellä ja käyttää kieli-ideologian käsitettä eri tutkimuskonteksteissa. Esiin otetaan esimerkiksi ikonisaation, kertautuvuuden ja poistamisen semioottiset prosessit. Huomiot…

Ensikielen tunnistamisen merkityksestä suullisen kielitaidon arvioinnissa Yleisissä kielitutkinnoissa

In this paper, we present a multidisciplinary study addressing fairness in the speaking test in a high-stakes language proficiency test in Finnish, National Certificates of Language Proficiency. The background of the research lies in studies on language assessment and (reversal) linguistic stereotyping and language attitudes. The focus L1 groups were Thai, Estonian, Finland Swedish, Arabic and Russian. Altogether 49 speech samples of test takers of these L1s were rated on a digital platform by 44 raters of the test system. The current paper reports on the sub-study that investigated whether the raters’ recognition of the test takers’ L1 affected their ratings and whether the effect differed…

Monikulttuurisuus, kulttuurienvälisyys ja osaamisen tunnustuksen tarve

Kulttuurienvälisyyttä ei enää tarvitse etsiä kotipaikkakunnan ulkopuolelta. Maahanmuutto on kasvanut tasaisesti tämänkin vuosituhannen puolella. Ylipäänsä ihmisten tilapäinen ja pysyvä liikkuvuus on lisääntynyt. Maahanmuuttajien jääminen maahan on pitempiaikaista verrattuna suomalaisten pyrähtelyihin ulkomailla turisteina ja vaihtoohjelmissa. Monikulttuurisessa ympäristössä tietoisuus ja herkkyys monikulttuurisuuden havaitsemiselle ja kulttuurienväliselle oppimiselle tulee mahdolliseksi. peerReviewed

Person reference as a device for constructing experiences as typical in group therapy.

Sharing one's experiences is a crucial activity in group therapies. In such therapies, groups can be either constituted around one problem or goal common to all the clients, or the group can work as a place in which clients can learn from one another and share experiences whether their individual problems are similar or not. Almost all (psycho) therapy types have a group application, and groups are assumed to be rather efficient in psychological progressing (see, e.g. Corey, 1986; Wootton, 1977). In this article I will concentrate on one type of group therapy, namely the Minnesota model group therapy for addicts, and examine how the clients share experiences and, especially, how they constr…

Termi-no-logiikka 2.015

‘Broken Finnish’ : Speaker L1 and its recognition affecting rating in National Certificates of Language Proficiency test in Finnish

As many European countries have language proficiency requirements for obtaining citizenship, language testing is a possible source of social inequality. The ‘Broken Finnish’ project has been set up to ensure test fairness by addressing the proficiency rating in the National Certificates of Language Proficiency (NCLP) test for Finnish in Finland, with a special focus on perceptions of pronunciation and ‘accent’ in relation to the examinee’s L1 and how the raters recognise them. We explore if and how these perceptions affect the proficiency ratings. We are also interested in studying where the perceptions might arise from. In this paper, we present results from one L1 group: Thai speakers non…

From ‘no dogs here!’ to ‘beware of the dog!’ : restricting dog signs as a reflection of social norms

Signs in public space reflect ‘normalcy’ in a community. The authors ask what restricting signs tell us about a society? In order to explore the system and variation in the ways dog signs manifest different norms and control, they compare two different data sets: dog signs in a Northern European town, Jyväskylä in Finland, and two Eastern European villages in Romania. They apply a qualitative methodology based on visual communication, geosemiotics and linguistic landscape studies. The focus of the article is on the resources of addressing and the visual semiotics of the image. The investigated communities seem to create a complementary distribution of what they regulate that is also displa…

Äidinkieli, ensikieli, oma kieli

Äidinkielet koulutuksessa: Kielten tunnistaminen ja tunnustaminen - Unescon kansainvälisen äidinkielen päivän seminaari 19.2.2010

Unescon kansainvälisen äidinkielen päivän seminaari järjestettiin 19.2.2010 Helsingissä Tieteiden talolla. Esityksissä ja keskusteluissa käsiteltiin erityisesti maahanmuuttajakieliä ja suomen kieltä toisena kielenä. http://www.kieliverkosto.fi/journal nonPeerReviewed