The Development and Initial Validation of a Short, Self-Report Measure on Social Inclusion for People with Intellectual Disabilities-A Transnational …

2021

Sport has been promoted as a means of increasing the social inclusion of persons with intellectual disabilities. Suitable tools for evaluating this claim are not readily available. The aim of this study was to develop a self-report tool for use by people with intellectual disabilities regarding the social inclusion they experience in sport and in the community. A three-phase process was used. In the first phase an item bank of questionnaire items was created and field-tested with 111 participants. Initial factor analysis identified 42 items which were further evaluated in Phase 2 with 941 participants from six European countries. Construct validity was established first through Exploratory …

Intra-Rater Test-Retest Reliability of Self-Reported Child Functioning Module

2020

Determining disability prevalence is an important area for population statistics, especially among young adolescents. The Washington Group on Disability Statistics is one source of reporting disabilities through functional difficulties. However, young adolescents self-reporting this measure is in its infancy. The purpose of this study was to carry out an intra-rater test-retest reliability study on a modified set of items for self-reporting functional difficulties. Young adolescents (n=74; boys=64%; age m=13.7, SD=1.8) completed a self-reported version of the child functioning module in a supervised classroom. The second administration took place two weeks later. Intraclass correlation coef…

Intra-Rater Test-Retest Reliability of a Modified Child Functioning Module, Self-Report Version

2020

Determining disability prevalence is a growing area for population statistics, especially among young adolescents. The Washington Group on Disability Statistics is one source of reporting disabilities through functional difficulties. Yet, young adolescents self-reporting through this measure is in its infancy. The purpose of this study was to carry out an intra-rater test-retest reliability study on a modified set of items for self-reporting functional difficulties. Young adolescents (N = 74

‘Life is team play’: social inclusion of people with intellectual disabilities in the context of Special Olympics

2022

This article provides insights from an empirical study on the meaning of social inclusion for Finnish athletes with intellectual disabilities (ID) who participate in Special Olympics (SO). A further objective was to explore the athletes’ perceptions of the role SO has played in their lives regarding their personal experiences of social inclusion. Data were transcripts of five focus group interviews carried out with a total of 31 participants during the last SO World Winter Games in 2017. The content was analysed with the aim of identifying the main themes in the athletes’ conversations about social inclusion. Three main themes were identified: inclusion as a contrast to past discrimination;…

Reliability and validity of the Finnish version of the motor observation questionnaire for teachers.

2017

Objectives: Observational screening instruments are often used as an effective, economical first step in the identification of children with Developmental Coordination Disorder (DCD). The aim was to investigate the psychometric properties of the Finnish version of the Motor Observation Questionnaire for Teachers (MOQ-T-FI).Methods: The psychometric properties were tested using two separate samples (S1: age range 6-12, M 9y 5mo, females 101, males 92; S2: age range 6-9, M 7y 7mo, females 404, males 446). Teachers completed the MOQ-T-Fl in both samples, and in sample 2 teachers' ratings were compared to student's performance on the Movement Assessment Battery for Children-Second Edition (MABC…

Physical fitness of individuals with intellectual disability who have special olympics experience

2016

Physical fitness of individuals with intellectual disability (ID) is low compared to those without ID. Part of the mission of Special Olympics is to develop physical fitness. However, little is known about fitness levels of Special Olympics athletes. This study examined the fitness level of individuals who participated in Nordic Special Olympics Games 2008 in Finland. The sample consisted of 59 Special Olympics athletes (44 men, 15 women, age 16–45) whose fitness scores were compared to INAS-athletes (International Association of Sport for para-athletes with ID) and Finnish non-athletic individuals with ID. The fitness battery consisted of 8 items: BMI, sit-and-reach test, stork stand, sit …

Editorial DCD13 "Bridging the Disciplines".

2021

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa : LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018

2019

Nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa : LIITU-tutkimuksen tuloksia 2020

2021

Motoristen perustaitojen yhteydet matemaattisiin taitoihin kolmasluokkalaisilla

2022

Fyysinen aktiivisuus ja kestävyyskunto ovat tutkimusten mukaan positiivisesti yhteydessä koulumenestykseen, mutta motoristen perustaitojen yhteyttä on tutkittu vähemmän. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ovatko motoriset perustaidot ja sen osa-alueista erityisesti liikkumis-, välineenkäsittely- ja tasapainotaidot yhteydessä matemaattisiin taitoihin perusopetuksen kolmasluokkalaisilla. Tutkimus on osa laajempaa Likes-tutkimuskeskuksen Liikkuvaa matikkaa -tutkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2019 kolmestatoista keskisuomalaisesta koulusta, joista tutkimukseen osallistui 384 oppilasta (tyttöjä 50 %, ikä keskimäärin 8,8 vuotta, keskihajonta 0,5). Motorisia perustaitoja mitattiin kahde…

"Elämyksellisiä hetkiä lasten kanssa" : liikuntakerho Asperger-lapsen oppimis- ja opetusympäristönä

2003

Motoriikan havainnointilomake (MOQ-T) suomalaisille opettajille - Motor Observation Questionnaire for Teachers -lomakkeen kulttuurinen kääntäminen

2015

Motorisen oppimisen vaikeuksia kuvaava termistö on hyvin kirjavaa. Suomessa ongelmien diagnosoinnissa käytetään käsitteitä kehityksellinen koordinaatiohäiriö ja motoriikan kehityshäiriö. Lapsia, joilla on motorisen oppimisen ongelmia, arvioidaan olevan noin 5–6 prosenttia ikäluokasta; jokaisessa koululuokassa on siis keskimäärin yksi oppilas, joka tarvitsee motoriseen oppimiseensa tukea. Vaikka häiriö on yleinen, liikuntaa opettavilta opettajilta puuttuu työkalut motoriikan oppimisvaikeuden tunnistamiseen kouluympäristössä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tehdä kulttuurinen käännös hollantilaisesta opettajille kehitetystä Motor Observation Questionnaire for Teachers (MOQ-T) -lomakkeesta…

Motorisen oppimisen vaikeudet tulee tunnistaa varhain

2019

Heikot motoriset taidot ovat yhteydessä oppimisen, toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden ongelmiin ja lapsen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Varhaisella tuella voidaan vaikuttaa myönteisesti lapsen kokonais kehitykseen ja ehkäistä vaikeudesta aiheutuvia toissijaisia pulmia. Suurimmalla osalla lapsista motorisen oppimisen ongelmat ovat niin lieviä, että luokan ja liikunnanopettajan tarjoama yleinen tuki auttaisi lapsen oppimista ja liikunnalliseen toimintaan osallistumista. nonPeerReviewed

Esteetön rakentaminen on kaunista ja käytännöllistä

2021

LIITU 2018 -tutkimus : liikunnan merkitysten kirjo on kaventunut

2019

Hieman reilu kolmasosa suomalaislapsista ja -nuorista liikkui suosituksen mukaan – toimintarajoitteita kokevista joka neljäs. Lasten ja nuorten liikunnalle antamien merkitysten kirjo oli kaventunut ja esteet vahvistuneet, vaikka koettu pätevyys ja liikuntamotivaatio olivat korkealla. Suurin osa lapsista ja nuorista kannatti urheilun eettisten sääntöjen noudattamista. Säännöllinen liikkuminen oli myönteisesti yhteydessä koettuun terveyteen. Säännöllisesti liikkuvilla oli myös vähemmän yksinäisyyden kokemuksia. nonPeerReviewed

Motorisen oppimisen vaikeuden tunnistaminen ja tukeminen kouluympäristössä

2018

Motorisen oppimisen vaikeudella, kuten kehityksellisellä koordinaatiohäiriöllä (DCD), tarkoitetaan huomattavaa vaikeutta oppia uusia motorisia taitoja ja soveltaa jo opittuja taitoja uusiin tilanteisiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää opettajien käyttöön havainnointityökalu, joka auttaa tunnistamaan motorisen oppimisen vaikeuden esi- ja alkuopetusikäisillä lapsilla. Lisäksi tutkimus selvitti, miten opettajat voivat kouluympäristössä tukea lapsia, joilla on haasteita motorisessa oppimisessa. Tutkimus muodostui neljästä osatutkimuksesta. Ensimmäisessä tutkittiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla maailmalla käytössä olevien havainnointilomakkeiden psykometrisiä ominais…