0000000000962362
AUTHOR
Pekka Peura
Vernacular budgeting and accounting routines – a longitudinal constructive case study
PurposeThis case study aims to report a longitudinal analysis of the development and use of local “vernacular” accounting practice and a digital rolling-forecast system known as TeamBudget in a public sector organization.Design/methodology/approachThe study employs the constructive research approach which utilizes participative observation in the development of TeamBudget over the 15 years since 2004. The empirical data utilized includes eight interviews and documentary data for the system created.FindingsThe study demonstrates how the actions of employees responsible for developing a locally relevant financial planning system, TeamBudget, facilitated the emergence of new accounting routine…
Hiljaisen tiedon hyödyntäminen tietojenkäsittelyalalla
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten hiljaista tietoa on mahdollista hyödyntää tietojenkäsittelyalalla. Työssä perehdyttiin kirjallisuuden avulla tiedon käsitteisiin ja tiedon siirtymisen teoriaan. Tätä kirjallisuustaustaa vasten peilattiin tietojenkäsittelyalaa. Hiljainen tieto on vaikea mallintaa. Kyseessä on tiedon laji, jota ei voi käsitellä samalla tavalla kuin eksplisiittistä tietoa. Ihminen tietää aina enemmän kuin osaamme kertoa tai kuvata. Tutkimustyössä tarkasteltiin myös yleisellä tasolla hiljaisen tiedon siirtoa edistäviä käytäntöjä ja niiden pohjalta pohdittiin kehitysideoita tiedon hyödyntämiseksi. Tulosten perusteella voidaan todeta, että on tärkeää tiedostaa hiljaisen…
Psykoterapiaprosessin keskeiset tekijät perheterapeuttien arvioitavina : Psychotherapy Process Q-set -menetelmän sovittaminen pariterapian tutkimiseen
Tutkimuksessa selvitettiin Psychotherapy Process Q-set -menetelmän (PQS) ominaisuuksia ja sovellettavuutta pari- ja perheterapian näkökulmasta. Tarkastelu suoritettiin asiantuntija-arvioiden avulla kolmessa eri vaiheessa. Asiantuntijoina toimi joukko suomalaisia perheterapiakouluttajia. Ensimmäisessä vaiheessa asiantuntijat (n=8) arvioivat PQS:n kuvaamien yksilöpsykoterapiatekijöiden relevanssia pari- ja perheterapiassa. Toisessa vaiheessa asiantuntijat(n=10) arvioivat muokattujen PQS:n osioiden ja uusien pariterapiaosioiden merkitystä pariterapiaprosessin tutkimisessa. Kolmannessa vaiheessa käytettiin pientä asiantuntijaryhmää(n=5), jonka avulla etsittiin konsensusperiaatetta noudattaen sa…