It runs in the family?

2022

AbstractFamily background has been shown to be a strong determinant of educational attainment, yet relatively little is known about the role that family background plays in PhD attainment or in the selection into academic careers. In this study, we estimate sibling correlations from Finnish full population register data to comprehensively assess the importance of family background in selection into academia. Our results show that family background accounts for over a third of the overall variation in becoming a PhD and subsequently an academic — a share which is up to four times as large as implied by conventional comparisons by parental education. However, we did not find evidence that fam…

Promotions and Earnings – Gender or Merit? Evidence from Longitudinal Personnel Data

2017

This study examines the determinants of promotions, performance evaluations and earnings using unique longitudinal data from the personnel records of a large university. The study focuses on the role of gender in remuneration using, first, information on the complexity ratings of job tasks to define promotions on job ladders and, second, information on objective individual productivity. The study finds that individual research productivity was an important determinant of promotions and earnings. The results indicate that gender has no effect on the probability of being promoted, conditional on productivity, nor does it play a role in the performance evaluation of employees. Furthermore, the…

The wage curve and local monopsony power

2019

AbstractUsing longitudinal micro-data from Finland, a country with a geographically dispersed population and relatively long distances between local labor markets, this paper examines the responsiveness of the pay level to local unemployment conditions. In particular, this study tests the hypothesis that the pay level is more responsive to the unemployment level in less agglomerated and more remote regions as might be expected if employers have a higher degree of monopsony power in such regions. The results consistently suggest that the pay level is lower in localities with a higher unemployment level and, hence, provide strong support for the so-called wage curve hypothesis, which predicts…

The role of personal and relative job performance in promotion decisions

2021

This study employs personnel data from a large university to examine how supervisors utilize information on employees' job performance in promotion decisions. The study shows that better-performing employees are rewarded with promotions as a higher output of peer-reviewed publications and better quality of research output are associated with a higher probability of being promoted. The study also shows that supervisors compare their subordinates' job performance when deciding on promotions: employees who outperform their colleagues in terms of research output and research quality are more likely to be promoted. Subsequently, the study provides evidence to support the key premise of the tourn…

Sosiaaliset taidot ovat entistä tärkeämpiä työelämässä

2018

Teknologiset innovaatiot muovaavat yhä voimakkaammin työmarkkinoita, kun koneet ja robotit ottavat hoidettavakseen työtehtäviä. Osa työelämässä aiemmin vaadituista taidoista vanhentuu tai muuttuu hyödyttömiksi, ja tilalle nousee uusia osaamistarpeita. Eräs oletettavasti korostuva taito on kyky toimia sosiaalisissa tilanteissa. Tuloksemme osoittavatkin, että Suomen työmarkkinoilla viime vuosikymmeninä yhä suurempi osuus työpaikoista on ollut sellaisia, joissa vaaditaan hyviä sosiaalisia valmiuksia. Sosiaalisemmat henkilöt myös tienaavat muita enemmän, ja tämä ansioero on kasvanut entisestään viime vuosina. nonPeerReviewed

Työsuoriutumisen ja aluetyöttömyyden rooli työntekijöiden palkitsemisessa

2017

Mikä on tutkintotodistuksesi tuotto?

2018

Odotettujen tulojen tiedetään vaihtelevan koulutusasteiden ja -alojen välillä, mutta kuinka suuria erot tarkemmin ottaen ovat ja miten erot ovat kehittyneet viime vuosina? Artikkelissa pyritään antamaan vastauksia näihin ysymyksiin Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen analyysin avulla. Tulosten mukaan parhaassa työiässä olevien 36–45-vuotiaiden suomalaisten koulutukselleen saama tuotto on pysynyt keskimäärin korkeana 1990-luvun puolivälin jälkeen ikäryhmän koulutustason merkittävästä kasvusta huolimatta. Sekä tuottojen tasossa että niiden trendeissä havaitaan kuitenkin merkittäviä eroja eri opintoaloilta valmistuneiden välillä. nonPeerReviewed

Johtamiskäytäntöjen laatu Suomen ammatillisessa peruskoulutuksessa

2018

Tutkimuksessa tarkastellaan johtamiskäytäntöjen laatua Suomen ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitoksissa. Analyysissä käytetään samaa menetelmää (WMS-menetelmä), jota taloustieteilijät ovat viime vuosina menestyksellisesti soveltaneet useissa maissa ja useilla toimialoilla. Tulosten mukaan Suomen ammatillisen peruskoulutuksen johtamiskäytäntöjen laatu on keskimäärin sangen hyvä. Suhteelliset vahvuudet liittyvät opetustoiminnan käytäntöihin ja suhteelliset heikkoudet henkilöstöjohtamisen käytäntöihin. Keskiarvot peittävät kuitenkin alleen suurta vaihtelua sekä koulutuksen järjestäjien välillä että saman koulutuksen järjestäjän eri oppilaitosten välillä. Johtamiskäytäntöjen laadun yhteys t…

Essays on wages, promotions and performance evaluations

2017

This dissertation comprises four empirical research articles that use personnel data from a large university and worker-level panel data from Finland to examine the determinants of wages, promotions and employee performance evaluations. The first article employs personnel data to examine the importance of worker output and job seniority as predictors of employee performance evaluations and promotions. The results suggest that better-performing employees – with output measured both in absolute terms and relative to peers – were more likely to be assigned higher performance grades and had a higher probability of being promoted to more complex jobs than their peers with similar characteristics…

Earnings Premiums in Academia: Evidence from Personnel Data

2013

This study examines the existence of a gender earnings gap in the academic labour market with well-defined pay scales with panel data from the personnel records of a large university. We find that women earn approximately 10% less than men but that adjusting for different background characteristics and research performance decreases the gap to 2%. Our results suggest that the level of gender pay inequality is greater among older employees and lower for more productive employees. The results also imply that the gender gap is more pronounced in female-led departments than in male-led departments. peerReviewed

Palkkatasa-arvo julkisyhteisössä - havaintoja suomalaisesta yliopistosta

2014

Työympäristö ammatillisen osaamisen kehittymisen tukena

2019

Tässä artikkelissa tarkastellaan työelämän muutoksia suhteessa osaamisen kehittämistarpeisiin ja nostetaan esille erilaisia tarkastelukulmia työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja kouluttautumiseen. Vaikka työympäristöjen tärkeä merkitys ammatillisen osaamisen kehittymisessä tunnustetaankin tänä päivänä hyvin laajasti, oppimismahdollisuudet vaihtelevat niin työpaikkojen välillä kuin niiden sisälläkin. Tilastollinen tarkastelumme osoittaa, että henkilöstökoulutukseen osallistuminen on yleisempää julkisella sektorilla, suuremmissa yrityksissä ja toimihenkilöiden keskuudessa. nonPeerReviewed

Johtamiskäytäntöjen tutkimus : havaintoja Suomen ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitoksista ja teollisuuden toimipaikoilta

2018

Taloustieteellisessä tutkimuksessa on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota siihen, miten johtamiskäytäntöjen laatu selittää tuottavuuden eroja sekä maiden välillä että yritysten ja organisaatioiden välillä. Analyysejä on tehty sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Suomea koskevat uudet tutkimustulokset kertovat, että johtamiskäytäntöjen laatu on yleisesti ottaen korkea sekä ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitoksissa että teollisuuden toimipaikoilla. Muihin maihin verrattuna suhteelliset heikkoudet liittyvät tavoitteiden asettamisen ja kannustinjärjestelmien käytäntöihin. nonPeerReviewed