Se on kielestä kiinni! Kielten eurooppalainen viitekehys uudistuu

Vuonna 2001 julkaistun kielten yleiseurooppalaisen viitekehyksen (EVK) merkitys on ollut käänteentekevä kielten opetuksen kehittämiselle niin kansainvälisesti kuin Suomessakin. Euroopan neuvosto julkaisi keväällä 2018 EVK:n täydennysosan (Companion Volume, Euroopan neuvosto 2018). Viitekehystä täydennettiin tuomaan kielten opetus ja oppiminen ajan tasalle tilanteessa, jossa muuttoliike kiihtyy, asenneilmapiiri kovenee ja eriarvoisuus lisääntyy sosiaaliryhmien välillä. Viitekehyksen uudistus painottuu mediaatioon, jota tarjotaan rakentavan vuorovaikutuksen apuvälineeksi niin luokkahuoneisiin kuin opetussuunnitelmien ja oppikirjojen laadintaan. Mitä mediaatio on ja voiko sillä laajassa mitass…

Vuosi kärkihanketta takana

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi Suomi maana, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Osana hallituksen Uusi peruskoulu -ohjelmaa käynnistettiin kokeilu-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan mukaisesti kielten kärkihanke, jonka puitteissa keväällä 2017 Opetushallitus myönsi 95 hankkeelle valtionavustusta kielten opetuksen varhentamiseen, kehittämiseen ja lisäämiseen. Valtaosa hankkeista kohdentui varhentamiseen. Paikallisilla kokeiluilla pyritään etsimään ja kehittämään uusia toimintamalleja lasten varhaisen kielenoppimiskyvyn hyödyntämiseksi. Kieltenopiskelua varhennetaan joissain kunnissa alkamaan jo alkuopetuksessa, minkä lisäksi kieliin voidaan tutustu…

Demokratiaa rakennetaan kielillä

Lukion opetussuunnitelman monikielinen käänne

Uudet Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet (LOPS 2019) otetaan käyttöön syksystä 2021 alkaen. Perusteita on kehitetty aikana, jolloin kielitaidon ja kielivarannon kaventuminen huolettaa yhä useampia, monipuolisen kielitaidon arvoa ei oikein tunnisteta, eikä kielten opiskelulle tai kielitaidon kehittämiselle syystä tai toisesta ole aikaa. Samanaikaisesti opiskelun ulkopuolella opiskelijalle karttuu esimerkiksi eri medioiden kautta kielitaitoa, jota ei aina tunnisteta opetuksessa eikä välttämättä ehditä huomioida lukion opetuskäytännöissä. Äidinkielen – oli kyse sitten opetuskielestä tai opiskelijoiden omista äidinkielistä – osaamisen tunnistaminen ja kuvaaminen jää niin ikään paitsi…

Kieltenopetus vuosiluokilla 1–3: Miten oppilaat siihen suhtautuvat ja mitä tuloksia sillä saavutetaan puolen vuoden opiskelun aikana?


 
 
 As of January 2020, all Finnish pupils are to start their foreign language studies in the first grade. This study examined the effects of early language teaching by comparing pupils in grades 1, 2 and 3. The pupils had started studying English in August 2017 and had all had roughly the same number of English lessons by the time of the study in early 2018. The study examined pupils’ attitudes towards English and studying English as well as how pupils use English in their free time. Pupils also self-assessed their English skills and completed vocabulary and text segmentation tasks. The results show that the pupils had an overall positive attitude towards English and langu…

Kieli demokratiakasvatuksen ytimessä : silta ylitettäväksi

Demokratia voi hyvin tai huonosti kielen varassa. Monet demokratiaa rapauttavat ilmiöt rikkovat vuorovaikutusta, jota tuotetaan kielellä. Silti kieli- ja demokratiataitojen edistäminen kulkee erillisiä polkuja, erillisten asiantuntijoiden puheissa, harvoin toisiaan koskettavissa keskusteluissa. Artikkelissamme tarkastelemme kielen keskeistä merkitystä demokratiakasvatuksessa. Lähtökohdaksi otamme osallisuutta ja demokratiaa murtavat ilmiöt, kuten polarisoituneen keskustelukulttuurin, ja rakennamme niistä siltaa vuorovaikutustaitojen kautta kielikasvatukseen ja kielitietoisuuteen. nonPeerReviewed

Kieli luo osallisuutta ja oikeuksia omaan oppimiseen ja oppijuuteen

Vuosi 2020 lähti liikkeelle rajulla tavalla, kun koronavirus toi glokaalin yhteisön merkityksen ihmisten arkeen. Eri puolilla maapalloa ihmisillä onkin yhtäkkiä paljon yhteistä. Ymmärrämme myös, että uhkien ratkaiseminen riippuu paitsi siitä, mitä muut päättävät tehdä Suomessa ja maailmalla, myös siitä, teemmekö yhteistyötä. Pandemian tavoin suomalaiseen arkeen vaikuttavat kyberhyökkäykset, laittomat vaikuttamispyrkimykset kansallisiin vaaleihin ja demokratian horjuminen Euroopan vakaimmissakin valtioissa. Repeilevän demokratian ratkaisuna pidetään demokratiaosaamisen vahvistamista kouluissa ja oppilaitoksissa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kielitaidon merkitys demokratian ytimessä. Tässä …

Varhennettua englannin opiskelua Suomessa : tutkimustuloksia sukupuolten eroista ja yhtäläisyyksistä

Suomessa yhä useampi opetuksen järjestäjä on aikaistanut kieltenopetusta alkamaan jo alkuopetuksessa, esiopetuksessa tai varhaiskasvatuksessa. Tammikuusta 2020 lähtien jokainen aloittaa kielten opiskelun viimeistään 1. luokan kevätlukukaudella. Alkuvuodesta 2018 selvitimme, miten varhennettu kieltenopetus vaikuttaa oppilaiden suhtautumiseen vieraan kielen opiskeluun, miten oppilaat käyttävät koulussa opetettua kieltä vapaa-ajallaan ja minkälaista kielitaitoa he oppivat ensimmäisen puolen vuoden opiskelun aikana. Tässä artikkelissa kerromme selvityksen alustavia tuloksia sukupuolivaikutuksen näkökulmasta ja avaamme muutamia tulokulmia mahdolliselle jatkotutkimukselle. nonPeerReviewed