Mielen ideasta todellisuuden kuvaan : Henri Bergsonin tulkinta ja kritiikki George Berkeleyn havaintokäsityksestä

Biologian ja epistemologian vastavuoroisuus Bergsonin filosofiassa

Elämä on nähty merkittävänä aiheena Bergsonin filosofiassa. Elämän filosofinen merkitys Bergsonilla ilmenee selvästi hänen pääteoksessaan L’évolution créatrice (Luova evoluutio, 1907), jossa hän keskittyy inhimillisten tietokykyjen evolutiivisen alkuperän rekonstruointiin ja tieto-opillisiin seurauksiin. Bergsonin mukaan biologia tarjoaa filosofialle tietokykyjen kehitysteoreettisen näkökulman, ja filosofia metafysiikkana täsmentää biologialle sopivaa epistemologiaa. Tässä artikkelissa esittelen Bergsonin filosofisen teorian biologian ja epistemologian vastavuoroisesta suhteesta. Aloitan epistemologian, tieteen ja metafysiikan välisen suhteen selventämisellä Bergsonin teoriassa. Sen jälkeen…

Sub specie durationis : muisti ja materia kokemuksen ajallisena järjestelmänä Henri Bergsonin filosofiassa

Henri Bergsonin (1859–1941) muistin ja materian käsitteistä muodostuva, inhimillistä kokemusta jäsentävä järjestelmä on kiehtova esitys sekä mielen että materiaalisen todellisuuden luonteesta. Tämä tutkielma tekee ensisijaisesti systemaattisen esityksen sekä muistin että materian ominaisista luonteista ja näiden yhtymisestä inhimillisessä kokemuksessa. Materia näyttäytyy jatkuvana muutoksena, joka koostuu laadullisista liikkeistä. Muisti on ajallisuuden apriorinen perusta, joka tekee ajasta kestävää: yhtäältä muisti luo ajan liikkeen tullessaan nykyhetkeen, toisaalta se sitoo tämän liikkeen ykseydeksi eli kestoksi, joka on ajallisuuden liikettä. Materian liike näyttää havainnossa pysähtyvän…

Mahdollisuus filosofisena näennäisongelmana

Esseessään "Mahdollinen ja todellinen" Bergson keskittyy mahdollisuuden ongelmaan. Bergson esittelee mahdollisuuden käsitteen tavanomaisia käyttötapoja, jotka ovat päätyneet sellaisinaan myös filosofisten pohdintojen lähtökohdiksi. Nämä mahdollisuuskäsitykset johtavat Bergsonin mukaan filosofiassa näennäisongelmiin, sillä mahdollisuus on pikemmin ihmisälyn hyödyntämä ajattelun työkalu kuin todellisuuden ominaisuus. nonPeerReviewed

Kin selection in interactions between gametes: Gamete competition, gamete limitation, and sex allocation

Kin selection on one hand, and gamete interactions in post-ejaculatory sexual selection on the other are two major research themes that have risen to prominence over the past half century and have simultaneously developed into central fields of research in evolutionary biology. There is a natural connection between the two: when gametes interact with each other, very commonly many of them originate from the same parent and are thus siblings. For example, sperm competition will almost always involve competition between sibling gametes even if the interacting parents are not related to each other. If parents are related to each other, the relatedness between gametes increases further. Here we…