Työelämäpedagogisia malleja

It runs in the family?

AbstractFamily background has been shown to be a strong determinant of educational attainment, yet relatively little is known about the role that family background plays in PhD attainment or in the selection into academic careers. In this study, we estimate sibling correlations from Finnish full population register data to comprehensively assess the importance of family background in selection into academia. Our results show that family background accounts for over a third of the overall variation in becoming a PhD and subsequently an academic — a share which is up to four times as large as implied by conventional comparisons by parental education. However, we did not find evidence that fam…

Pakolaistaustaiset nuoret koulutuksen normiohjauksessa

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten pakolaistaustaiset nuoret huomioidaan koulutuksen normiohjauksessa Suomessa. Tutkimuksen keskiössä ovat koulutuksellinen tasa-arvo, koulutusasteiden väliset nivelvaiheet sekä koulutuksen yhteiskunnalliset tehtävät opetussuunnitelmien perusteiden valossa. Tarkasteluni kattaa kaikki koulutusasteet perusopetuksesta korkeakoulutukseen sekä nivelvaiheiden ja kotoutumisen koulutukset. Aineisto koostuu keskeisistä koulutuksen normiohjauksen asiakirjoista, eli laeista, asetuksista ja opetussuunnitelmien perusteista. Aineiston analyysissa sovellan sekä tulkitsevaa politiikka-analyysia että teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkielmani keskeisin hava…

Tohtoreiden siskot ja veljet

Tohtorit kulkevat usein samanlaisia koulutuspolkuja: korkeakoulutettujen vanhempien perheistä samojen lukioiden kautta tutkijanuralle. Uusi tutkimus tarkastelee tohtoreiden valikoitumista heidän sisarustensa kautta. nonPeerReviewed

Johdanto: Miksi työelämäpedagogiikkaa?

Equal access to the top? Measuring selection into finnish academia

In this article, we draw a parallel between equality of opportunity in educational transitions and equality of opportunity in academic careers. In both cases, many methodological problems can be ameliorated by the use of longitudinal rather than cross-sectional data. We illustrate this point by using Finnish full-population register data to follow the educational and academic careers of the 1964–1966 birth cohorts from birth to the present day. We show how the Finnish professoriate is highly selected both in terms of parental background and in terms of gender. Individuals of different backgrounds differ greatly in the likelihood of completing different educational and academic transitions, …

Work and studies in Finland during COVID-19

Työelämäpedagogiikka käsitteenä ja tutkimuskohteena