Kielet, kielikasvatus ja kielitietoisuus – politiikkaa, käytänteitä ja kehittämistarpeita

Suomi toisena ja vieraana kielenä -alan bibliografia 1967-2001

Ei joko−tai vaan sekä−että: kaikille kielille on tilaa ja tarvetta

Monikielisen henkilön elämässä olevia kieliä ei ole syytä asettaa vastakkain. Perinteisesti Suomessa ei olekaan pyritty siihen, että muualta Suomeen muuttaneet tai Suomessa maahanmuuttajaperheisiin syntyneet lapset unohtaisivat taustansa. Meillä on jo kuitenkin nähtävissä maan valtakieli ensin -tyyppistä ajattelua, joka on tuttu esimerkiksi muualla Euroopassa käytävistä keskusteluista. Myös nykyinen kielten tilastointitapa tuottaa vastakkainasettelua, josta on monikielisille suomalaisille useita käytännön seurauksia. Toisaalta uusimmat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet antavat aiempaa enemmän tilaa monikielisyydelle ja sen hyödyntämiselle opetuksessa. nonPeerReviewed

Puheenvuoroja kielen ja kulttuurin vuorovaikutuksesta

Kirja-arvio Anna Idström ja Sachiko Sosa (toim.): Kielissä kulttuurien ääni nonPeerReviewed

Kielellisiä taitoja ja koulunkäyntivalmiuksia : valmistavan opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen tila ja vaikuttavuus -arviointi

Tässä raportissa tarkastellaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) toteuttaman kansallisen arvioinnin tuloksia perusopetukseen valmistavan opetuksen ja oppilaan oman äidinkielen opetuksen tilasta ja vaikuttavuudesta. Arviointi kohdistuu erityisesti opetuksen tavoitteiden toteutumiseen ja opetuksen järjestämistapoihin. Lisäksi selvitetään opetusta ja oppimista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Arviointi tuottaa tietoa hallituksen Oikeus oppia -kehittämisohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on laatia toimenpiteitä, joilla turvataan maahanmuuttotaustaisten lasten ja nuorten oppimisedellytykset ja koulutussiirtymät etenkin koulutuksen nivelvaiheissa. Arviointiin osallistui 73 opetuksen…

Me ollaan kääntäjiä kaikki - vai ollaanko?

Nykyisen yliopistokoulutuksen tavoitteena on antaa aiempaa laaja-alaisemmat valmiudet työelämää varten. Vaikka koulutuksen muutos tähän suuntaan on monesta syystä tarkoituksenmukainen, on samalla selvää, että tulevan ammattilaisen on tärkeää myös ymmärtää oman asiantuntijuutensa rajat. Mutta miten rajoja ja yhtymäkohtia voisi hahmottaa? Kuvaan tässä kirjoituksessa kääntäjäkoulutusta ja sen antamaa kompetenssia suhteessa joihinkin lähialojen koulutuksiin. Perustan kirjoitukseni pitkään kokemukseeni kääntäjien suomen opettajana sekä koulutustaustaani suomen kielen ja vieraiden kielten opiskelijana. Osa näistä ajatuksista sisältyy artikkeliin Latomaa (tulossa 2015). nonPeerReviewed