Hallinnan näkökulmia huumeriippuvuuden hoitoon Suomessa vuosina 1965-2005

From political controversy to a technical problem? Fifteen years of opioid substitution treatment in Finland

Abstract Background The aim of the article is to analyze changes in opioid substitution treatments (OST) in Finland. OST spread in Finland in the late 1990s and early 2000s (Phase 1). Since then, OST has become an integrated part of Finnish drug policy and is provided in various substance abuse treatment units as well as in municipal health centers (Phase 2). Methods The paper analyses the policy around the implementation of opioid substitution treatment in Finland, focusing on identifying the key factors and the relations between them that have contributed to the implementation of OST in Finland. Results OST has become accepted in Finland during the past ten years as a crucial element of a…

Lääketiede, huumeriippuvuus ja huumeriippuvuuden hoito Suomessa 1965–2005

Huumeriippuvuuden hoitoa koskeva keskustelu on kahden viime vuosikymmenen aikana keskittynyt Suomessa paljolti kysymykseen opioidiriippuvuuden lääkkeellisestä korvaushoidosta. Artikkelissa etsitään historiallisesta näkökulmasta vastausta siihen mitkä huumeriippuvuutta koskevassa lääketieteellisessä tietomuodossa ja hoitotavoissa tapahtuneet muutokset vuosina 1965–2005 edistivät korvaushoitojen läpimurtoa Suomessa. Käytetty aineisto koostuu pääasiallisesti Suomen Lääkärilehdessä ja Aikakauskirja Duodecimissa julkaistuista teksteistä. Aineiston analyysi perustui Michel Foucault’n kehittelemään historiallisen tutkimuksen välineistöön. Korvaushoitojen läpimurto liittyy biologisen paradigman nou…

Vapaaksi riippuvuudesta? : tutkimus yhteisöllisestä huumehoitomenetelmästä

Implementation of Substitution Treatment in Finland: Beyond Rationalisation and Medicalisation

AIMS Finnish treatment of drug abuse has during the last two decades shifted from a predominantly psychosocial approach to a more medical mode. This is especially evident in the rapid implementation of substitution treatments (STs). My aim is to show that labelling this development as ‘medicalisation’ or ‘rationalisation’ as a form of medical progress will not increase our understanding of the change. MATERIAL AND DESIGN I analysed texts from several periodicals with psychosocial, social policy and medical perspectives between 1997 and 2005. Four basic conceptual and argumentative underpinnings emerged which gave credence to the medical and rationalapproach, and the validity of these four e…