Ka­ta­jai­nen kan­sa: osal­li­set ja osat­to­mat

Kutsumus ei elätä? : kysymys opettajan palkkauksesta ja sen riittämättömyydestä

Yhteiskunnallisten äitien vapaussota : jyväskyläläiset naiset valistus- ja auttamistyössä vuosina 1920-25

Tutkielmassa käsitellään yhteiskunnallisen äitiyden ilmiötä ja sen toteutumista jyväskyläläisten naisten toiminnassa vuosina 1920–25. Päämääränä on selvittää yhteiskunnallisen auttamisen ja kansallisen puhtauden puolesta toimineiden naisten tekemä työ, miten sitä käytännössä toteutettiin ja millaisena toimijanaiset itse työnsä kokivat. Yhteiskunnallisen äitiyden ilmiössä oli kyse naisten äidillisestä toiminnasta, joka ei enää kohdistunut vain kotiin ja omaan lähipiiriin, vaan myös ympäröivään yhteiskuntaan. Tätä kautta naisten roolia toimijana ei enää rajattu pelkästään kodin piiriin, vaan naiset saivat legitimoidun syyn toimia aktiivisesti osana ympäröivää yhteiskuntaa. Naisilla oli tärkeä…

Ennakkoluuloista eheyteen? : työläisväestön ja opettajiston monisyiset suhteet sisällissodan jälkeisenä aikana

Arvostelu teoksesta Ilmolahti, Oona 2017. Eheys ja ennakkoluulo. Työväestön ja kansakouluopettajis-ton jännitteinen suhde Helsingissä sisällissodasta 1930-luvulle. Tampere: Työväenhistorian ja perinteen tutkimuksen seura. 527 s. nonPeerReviewed

Kuule minua

Opettajaksi sopivuuden ja sopimattomuuden raja sukupuolikysymyksenä

FM Anna-Kaisa Ylikotilan Suomen historian väitöskirja Mallikansalaisen säröilevä ihanne – Opettajaksi sopivuuden ja sopimattomuuden määrittely suomalaisessa opettajankoulutuksessa vuosina 1920–1945 tarkastettiin perjantaina 27.8.2021 klo 12 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Jukka Rantala Helsingin yliopistosta ja kustoksena yliopistotutkija, dosentti Heli Valtonen. Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39- 8783-1. nonPeerReviewed

”Tytöt ovat kilttejä ja tottelevaisia, pojat villejä ja rauhattomia” - ja muita koulun haasteita

Tapaus Haataja ja miehen moraalinen mitta : Miesoppilaiden ja opettajien konfliktit opettajaseminaareissa 1920- ja 1930-luvuilla

Anna-Kaisa Ylikotila kertoo omassa artikkelissaan, miten Jyväskylän seminaarissa yli sata miesoppilasta nostivat vuonna 1925 kanteen seminaariopettaja Heikki Haatajaa vastaan. Kanteessa Haatajaa syytettiin opettajalle sopimattomasta toiminnasta ja jopa sukupuolisen ahdistelun kaltaisesta siveettömyydestä. Tapausta tarkastellaan yhdessä kahden muun konfliktin kanssa, jotka sattuivat Uudenkaarlepyyn ja Sortavalan seminaareissa 1930-luvun aikana. Ylikotila on tutkinut, miten konfliktit pyrittiin seminaareissa käsittelemään. Hän pohtii myös, miten tilanteisiin heijastuivat seminaarioppilaiden ja opettajien keskenään erilaiset käsitykset miehelle sopivasta toiminnasta sekä sen suhteesta luokkaan…