Historical literacy and contradictory evidence in Finnish high school setting : The Bronzen Soldier of Tallinn

This article revolves around three key issues. First, over the last 30 years, the traditional approach to history teaching as memorization of facts and chains of events has been changing. Currently, the Finnish national core curriculum fixes the focus of history teaching on students’ critical and historical thinking skills. However, the curriculum leaves a lot of maneuvering scope for schools and individual teachers, but teachers seemingly still emphasize content over skills with too little focus on historical thinking skills. Second, Finland has so far been lacking in research on students’ historical thinking skills, even if they have been adopted as an important part of the curriculum. Wh…

Historiatietoisuus, historiallinen ajattelu ja historian tekstitaidot: Uuden opetussuunnitelman moninaiset lähtökohdat

Artikkelissa tarkastellaan, mitä uusissa historian opetussuunnitelmissa olevat käsitteet historiatietoisuus ja historian tekstitaidot tarkoittavat taitopohjaisen historian opetuksen kontekstissa. Artikkelissa etsitään määrittelyjä historiatietoisuuden, historiallisen ajattelun ja ymmärtämisen sekä historian tekstitaitojen käsitteille ja näiden välisille yhteyksille. Tarkastelukehikkona toimii historian kouluopetus. Artikkeli perustuu viime vuosina julkaistuun suomalaiseen ja kansainväliseen historian pedagogiseen tutkimukseen. peerReviewed

Tutkimalla kiinnostavaa historian opetusta

Historian opetuksen tavoitteet ovat viimeisten 25 vuoden aikana laajentuneet opetussuunnitelmasta toiseen. Niin perusopetuksessa kuin lukiokoulutuksessa perinteisten sisältötietojen rinnalla ovat asemaansa vahvistaneet historian taitojen opiskelu sekä yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen ja demokraattiseen kansalaisuuteen liittyvät tavoitteet. nonPeerReviewed

Miten historiaa luetaan?

History students’ conceptions of history

Historian opiskelijoiden näkemyksiä historiasta on kartoitettu melko vähän, huolimatta siitä, että opiskelijoiden käsitykset vaikuttavat merkittävästi sekä opiskelupaikan valintaan että suhtautumiseen tiedonalaan. Tarkastelemme artikkelissamme 27 historian pääaineopiskelijan kuvaa historiasta oppiaineena ja tieteenalana heidän saapuessaan yliopistoon. Kuvaamme myös, miten opiskelijat itse jäsentävät ensimmäisten opiskelukuukausien aikana mahdollisesti tapahtunutta muutosta näkemyksissään historiasta.

Participation as a Pathway to Content Knowledge : Engaging All Students in Disciplinary Literacy Practices

In this article, the authors assert that one important way to bring students to a level of caring about history is through participation. They discuss conceptual considerations and pedagogical possibilities of disciplinary literacy with a focus on transforming students into engaged participants in the practices of historical thinking and learning. The authors are concerned with ways disciplinary teachers can engage all students, including those who are struggling and reluctant, in the demanding practices of expert communities through active participation and by making connections to their personal lives. The article is based on international collaboration between language and literacy resea…

Historical knowledge and historical literacy practices described by general upper secondary school students

Artikkelissa tarkastellaan, millaisia historiallisen tiedon luonteen kuvauksia lukiolaiset tuottivat tutkivan historian oppimisen kurssilla sekä millaiseen tekstitoimintaan nämä kuvaukset kytkeytyivät. Aineistona tutkimuksessamme on 19 lukiolaisen tekstit, jotka on kirjoitettu viikon mittaisen tutkivan oppimisen projektin lopussa. Tutkivan oppimisen viikon pääajatuksena oli vahvistaa opiskelijoiden ymmärrystä historiallisen tiedon rakentumisen tavoista sekä historiallisen tiedon luonteesta. Tekstit on analysoitu teoriaohjautuvalla sisällönanalyysillä. Opiskelijoiden teksteissä ilmeni runsaasti tekstitoiminnan kuvausta. Erilaisten lähdeaineistojen kanssa toimiminen ja päätelmien tekeminen ni…

Länsi-Berliinin opiskelijaradikalismi Die Zeit-lehden kuvaamana vuosina 1965-1969

Pedagogisen ajattelun kehittyminen aineenopettajakoulutuksessa : tutkimus suoravalituista historian opettajaopiskelijoista

Tulevaisuuden toivojen tähden : Jyväskylän nuorisotyölautakunnan työn muotoutuminen vuosina 1946-1971

History teaching in Finnish general upper secondary schools: Objectives and practices

In Finland, the trend towards a new kind of history teaching emphasizing the understanding of historical knowledge and historical thinking skills began in the mid-1990s, when history teaching objectives were defined much more broadly in the curriculum than previously. In this article, we examine how, in over twenty years since the changes in curriculum objectives were made, general upper secondary school teachers have come to value the curriculum objectives of history teaching and how these have impacted on their teaching. The data for this article were collected by a semi-structured survey in 2016. Using counts, percentages, means, standard deviations and medians, a descriptive exploration…

Suomalaisnuorten näkemykset turvapaikanhakijakeskustelussa esitettyihin historiallisiin rinnastuksiin

Tutkimuksessa selvitään 131 lukiolaisen suhtautumista uutisointiin, jossa Suomeen tulleet turvapaikanhakijat rinnastettiin toisen maailmansodan aikaisiin evakkoihin ja sotalapsiin. Enemmistö lukiolaisista näki menneisyyden relevantiksi argumentiksi määriteltäessä kantaa tämän päivän pakolaisongelmaan. Osa nuorista kuitenkin katsoi, ettei menneisyyden tulisi vaikuttaa nykypäivän päätöksentekoon. Peer reviewed

Jotain sinne päin : lukion historian opetuksen arviointikulttuuri

Historianopetuksen tavoitteet nykyisessä lukiossa ovat laajat ja keskittyvät sisältöjen, historian taitojen sekä demokratiakansalaisuuden oppimiseen. Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisia arviointimenetelmiä lukion historianopettajat käyttävät ja kuinka ne suhteutuvat opettajien näkemyksiin historian opetuksen tavoitteista. Tutkimus perustuu vuonna 2016 kerättyyn kyselyaineistoon, joka kerättiin lukion historianopettajilta (N = 151). Kysyimme heidän näkemyksiään lukion historianopetuksen tavoitteista, heidän käyttämistään opetusmenetelmistä sekä arviointitavoista. Tulosten mukaan opettajat painottavat sisältötietojen hallintaa riippumatta siitä, mitä tavoitetta he pitävät opetuksessa …

Reflektiivisyys ja ajattelun ajatteleminen lukiofilosofiassa

Filosofian oppiaineeseen on aina liitetty lupaus ajattelutaitojen ja itsereflektiivisen ajattelun harjaannuttamisesta. Myös kasvatuksen teoriassa kriittiselle itsereflektiolle on annettu suuri merkitys niin oppimisessa yleisesti kuin uskomusten ja tottumusten uudistumiseen vaikuttavassa kokemuksellisessa oppimisessa erityisesti. Perustelemme reflektiivisyyden tärkeyttä filosofianopetuksessa John Deweyn ja Jack Mezirowin näkemyksillä. Filosofian opettajille on ollut tarjolla vain vähän ainedidaktisia välineitä tukea opiskelijoiden ajattelun itsereflektiota. Analysoimme artikkelissa filosofianopetuksen kokeilua, jossa lukiolaisia ohjattiin ajattelutaitojen itsereflektioon käyttämällä filosofi…

What’s the name of the game? : Historiallinen empatia ja pelillisyys historian opetuksessa

Historian opetuksen yhteydessä on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana puhuttu erityisesti opetuksen suuntaamisesta sisältöjen opettamisesta historian taitojen ja demokraattisena kansalaisena toimimisen suuntaan. Tavoitteet edellyttävät myös käytäntöjen muuttumista. Tässä artikkelissa tarkastellaan lukion historian opetusta opetuskokeilun kautta. Kokeilussa hyödynnettiin pelillisyyttä sekä historiallista empatiaa. Kahdeksan tuntia kestäneen pelin aikana opiskelijoiden tehtävänä oli konstruoida tietoa vuonna 1957 tapahtuneesta ampumavälikohtauksesta presidentin kesäasunnolla Kultarannassa. Aineisto kerättiin opetuskokeilun yhteydessä (N = 30 lukiolaista) kyselylomakkeen ja haastattelun avu…