Vakiintunutta, mutta näkymätöntä – kaksikielinen toiminta Suomen kunnissa

Jyväskylän yliopisto selvitti yhteistyössä Åbo Akademin kanssa kaksikielisen toiminnan tarjontaa Suomen kunnissa vuonna 2017 opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Selvitys tehtiin Webropol-kyselynä ja haastattelemalla kuntatoimijoita, ja sen tuloksia on raportoitu kahdessa raportissa, joista toinen käsittelee kotimaisten kielten kielikylpyä ja toinen muuta kaksikielistä varhaiskasvatusta ja opetusta. Artikkelissamme tarkastelemme selvityksen päätuloksia, jotka liittyvät toiminnan laajuuteen, hyötyihin ja haasteisiin sekä sen kehittämiseen. nonPeerReviewed

Språkbad i Finlands kommuner 2017 : utredning om språkbad i de inhemska språken i småbarnspedagogik, förskoleundervisning och grundläggande utbildning

Kieltenopetusta varhennetaan : ollaanko kunnissa valmiita?

Valtioneuvoston huhtikuisella päätöksellä A1-kielen opetus varhennetaan alkamaan kaikissa Suomen kunnissa viimeistään ensimmäisen vuosiluokan kevätlukukaudelta 1.1.2020 lähtien. Päätös koskee syksyllä 2019 ja sen jälkeen koulunsa aloittavia perusopetuksen oppilaita. Päätös lisää koulutuksellista tasa-arvoa, sillä varhennettuun kieltenopetukseen osallistuvat kaikki oppilaat kaikkialla Suomessa. Opetuksen järjestäjät saavat kieltenopetuksen varhentamisen tueksi tuntiresurssin, opetussuunnitelman perusteisiin lisättävät linjaukset sekä avustusta esimerkiksi opettajien täydennyskoulutuksen järjestämistä varten. Valtion tuesta huolimatta kuntien valmiudet järjestää varhaista toisen tai vieraan k…

Diversity in CLIL as experienced by Finnish CLIL teachers and students : matters of equality and equity

This article focuses on how Finnish CLIL teachers and students orient to and experience diversity in CLIL. The data consist of teacher and student interviews that were analysed using qualitative content analysis to identify recurrent themes with regard to diversity. The findings indicate that the theme of equality in the sense of ‘the same for all’ in both teaching, assessing and homework was readily brought up by both groups, reflecting the ethos of equality prevalent in Finnish education. Equity, however, was not similarly highlighted even though it is a guiding principle alongside equality in the Finnish Core Curriculum for Basic Education. Teachers were found reluctant to topicalise div…

Opettajaopiskelijoiden kielitoinen toimijuus monikielisten oppijoiden etäohjauksessa

Artikkelissa tarkastellaan opettajaopiskelijoiden kielitietoista toimijuutta ohjaustilanteessa, jossa he tukevat etäyhteyksin eri-ikäisiä monikielisiä oppijoita. Ennestään tuntemattomien monikielisten oppijoiden ohjaaminen etäyhteyksin oli opettajaopiskelijoille uusi ja haastava tilanne pandemiakriisissä vuonna 2020. Tutkimuksen aineistona on yhdentoista opettajaopiskelijan ohjaustehtävästä kirjoittamat raportit, jotka on analysoitu aineistolähtöisen temaattisen analyysin keinoin. Analyysissa tarkasteltiin seikkoja, jotka mahdollistavat ja rajoittavat varhaiskasvatuksen, luokanopettajakoulutuksen ja kielten aineenopettajakoulutuksen opiskelijoiden kielitietoista toimijuutta monikielisten op…

Translanguaging as a Key to Socially Just English Teaching in Finland

This chapter discusses opportunities for multilingual and social justice-based pedagogies in the context of teaching English in Finnish compulsory schools. Recent changes in Finland’s national curriculum (FNCCBE, Finnish National Core Curriculum for Basic Education. English version 2016. Finnish National Board of Education Publications 2014/2016) promote a language-aware approach that is inclusive of students’ multilingual backgrounds. The document understands multilingualism as variation in any language system, including subject-specific languages, different modalities, and explicit language education. Against this backdrop, we ask: What opportunities for multilingual education are opened …

"Tässä ryhmässä olen aika hyvä" : ekologinen näkökulma kielenoppijaidentiteetteihin peruskoulun viidennen ja kuudennen luokan englannin opetuksessa

KiMo valmentaa opiskelijoita monikielisessä yhtenäiskoulussa työskentelemiseen

KiMo on lyhenne kielitietoisuutta ja monikielisyyttä tukevan pedagogiikan koulutusmallista. KiMo-opinnoissa tutkitaan ja ratkotaan ajankohtaisia monikielisen ja -kulttuurisen koulun ja varhaiskasvatuksen kehittämishaasteita yli tiedekunta- ja laitosrajojen. Tämä uusi koulutusmalli murtaa koulutuksen rajaaitoja, kun varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat, luokanopettaja-opiskelijat ja kieltenopettajaopiskelijat työskentelevät yhdessä. Opettajuutta rakennetaan tutkivalla otteella, yhteisöllisesti ja yhteistyössä muun muassa päiväkotien, koulujen, vanhempien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. nonPeerReviewed

Multilingualism in Finnish Teacher Education

Monella kielellä Suomen kunnissa 2017 : selvitys muun laajamittaisen ja suppeamman kaksikielisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen tilanteesta

Vertaistutustumista suomalaiseen kielikoulutukseen – Euroopan komission työryhmä Kieliverkoston ja OKM:n vieraana

Euroopan komission temaattinen asiantuntijaryhmä Languages in Education and Training on työstänyt puolisentoista vuotta kielenoppimisen eurooppalaista tavoitteistoa. Työryhmä vieraili 27.‒28. maaliskuuta Suomessa Kielikoulutuspolitiikan verkoston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön vieraana. Ryhmä tutustui erityisesti suomalaiseen vieraskieliseen opetukseen (CLIL) ja kielikylpykoulutukseen sekä kielikoulutukseen ammatillisessa koulutuksessa. Lisäksi Kielitivoli-hanke ja Kielikoulutuspolitiikan verkosto pääsivät esittäytymään 20 eri EU-maasta tulleelle vieraalle ja komission koulutus- ja kulttuuriosaston väelle. nonPeerReviewed

Varhennettua kieltenopetusta vai kaksikielistä toimintaa? : varhaisen kieltenopetuksen puurot ja vellit

Mistä varhennettu kieltenopetus alkaa? Onko kaksikielinen opetus varhennettua kieltenopetusta? Milloin kielikylpy muuttuu kielisuihkuksi? Onko muualla kuin kielten tunneilla tapahtuva kielten opetus kieltenopetusta? Tarkastelemme kirjoituksessamme kieltenopetuksen varhentamista Suomessa erityisesti suhteessa kaksikieliseen toimintaan. Tarkoituksenamme on selkeyttää kieltenopetuksen varhentamisen sekä kaksikielisen opetuksen rajapintoja ohjaavien asiakirjojen näkökulmista. nonPeerReviewed

Varhaista kieltenopetusta kaikille : selvitys varhaisen ja vapaaehtoisen kieltenopetuksen tilasta sekä toteuttamisen edellytyksistä kunnissa

Kielitietoisuutta ja monikielisyyttä tukevaa opettajankoulutusta kehittämässä : kokemuksia KiMo-koulutuksesta Jyväskylässä

Kuntanäkökulmaa kansallisen kielivarannon kehittämiseen

CLIL Challenges : Secondary School CLIL Teachers’ Voices and Experienced Agency in Three European Contexts

This qualitative interview study focuses on CLIL (Content and Language Integrated Learning) teacher agency in three European contexts, Austria, Finland and Andalusia, Spain. The aim of the study is to understand how individual CLIL teachers experience their agency when encountering challenges in their work and to demonstrate the multifaceted quality of their agency. The study employs the Listening Guide method (Gilligan, 2015) to listen to the voices of three secondary school subject teachers from three diverse contexts. The analysis shows that CLIL challenges both empowered and disempowered the teachers depending on how meaningful they found their work and what their possibilities to act w…

Teachers’ perceptions on the changing role of language in the curriculum

AbstractThis article is concerned with the role of language(s) in education from the viewpoint of secondary school subject teachers in Finland at the time of transition to a new curriculum. The curriculum highlights the role of language throughout education and makes reference to changes in society that foreground multilingualism. Seven mainstream and CLIL content teachers of different subjects were interviewed and employing qualitative content analysis, the data were scrutinised under four language-related themes: multilingualism, multiliteracy, subject-specific language, and the role of language in knowledge construction. The results indicate teachers as reasonably well aware of subject-s…

Assessing (for) Understanding in the CLIL Classroom

In this chapter, we conceptualise CLIL assessment as a dialogic activity in which teachers and learners share the responsibility for building learners’ understanding of subject-specific issues. We illustrate such a conceptualisation by first studying how secondary school CLIL teachers perceive classroom assessment in interviews collected in Finland and Austria. Then, by examining video data from a CLIL lesson, we show how opportunities for assessing to support learning can emerge in routine instructional interaction, and how a teacher can attend to learner talk both to develop his or her own understanding of the learner’s abilities and to promote these same abilities. Our data suggest that,…

Opettajien ja opettajaopiskelijoiden käsityksiä kielestä ja kielitietoisuudesta

Tarkastelemme tässä kirjoituksessa opettajien sekä opettajaksi suuntautuvien yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä kielestä ja kielitietoisuudesta, jotka ovat voimassa olevien opetussuunnitelmien (ESIOPS, POPS, LOPS) keskiössä. Aineisto on kerätty nykyisten Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden voimaan astumisen jälkeen vuosina 2017–2019, ja se koostuu kahden kielitietoista koulutusta käsittelevän koulutuskokonaisuuden ennakkotehtävistä sekä yliopistoopiskelijoille suunnatusta kyselystä. Tässä yhteydessä keskitymme tehtäviin, joissa osallistujia pyydettiin määrittelemään kieltä ja kielitietoisuutta. Aineisto osoittaa, että niin koulutuksen kentällä vallitsevat kuin yksilöllisetkin käs…

Silence and Resistance as Experiences and Presentations of Pupil Agency in Finnish Elementary School English Lessons

This paper explores the multitude of ways in which Finnish fifth and sixth grade elementary school pupils experience and present their agency in English lessons, with a special focus on pupils' silence and resistance. Pupil agency is often seen as observable action that is oriented towards institutionally accepted goals and norms. In communicative and constructivist understandings of foreign language learning, learner agency is related to the idea of learning by participating. Participation in the classroom is not only individually but also socially constrained. This article is based on a larger, ecologically oriented ethnographic study on fifth and sixth graders' language learner identitie…

Pojat pelaa ja nauraa, tytöt lukee ja vaikenee? – Oppilaiden sukupuoleen liittyviä stereotypioita peruskoulun englannin opetuksessa

Kielten opiskelua on pidetty tyttöjen juttuna kun taas poikien kielitaidosta on kannettu huolta. Englannin kielen osaamisessa lukiolaispojat kuitenkin päihittävät tytöt: Olli Uuskosken (2011) pro gradu -tutkimuksessa suomalaisten poikien hyvää englannin kielen taitoa on selitetty jo varhain aloitetulla tietokonepelien pelaamisella. Sekä alakoululaiset tytöt että pojat oppivat englantia vapaa-ajan kielenkäyttötilanteissa. Miten oppilaiden sukupuoliroolit näkyvät alakoulun englannin tunneilla? Onko tyttöjen ja poikien kielenoppimiskokemuksissa eroa? Tässä artikkelissa tarkastelen sukupuoliroolien esiintymistä peruskoulun viides- ja kuudesluokkalaisten englannin opetuksessa kielenoppijaidentit…

Kielikylpy Suomen kunnissa 2017 : selvitys kotimaisten kielten kielikylvyn tilanteesta varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa

Style in the translation process : a description of the translation process of two short stories by Carol Shields

Vanhemmat kielivalintojen äärellä

Jyväskylän yliopistossa tehtiin tapaustutkimus syksyllä 2019 alkaneen varhennetun kieltenopetuksen kielivalinnoista. nonPeerReviewed