6533b7d2fe1ef96bd125eecc

RESEARCH PRODUCT

Nuorten yleisurheilijoiden harjoituskauden testitulosten yhteys kesän kilpailutuloksiin sekä ennustettavuus aikuisvaiheen menestykseen

subject

description

Marko Haverinen, 2003. Nuorten yleisurheilijoiden harjoituskauden testitulosten yhteys kesän kilpailutuloksiin sekä ennustettavuus aikuisvaiheen menestykseen. Johdatus omatoimiseen tutkimustyöhön valmennus- ja testausopissa. Jyväskylän yliopisto, lii-kuntabiologian laitos. 60s. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorten yleisurheilijoiden harjoituskaudella suoritettujen testien yhteys saman kesän kilpailutuloksiin sekä ennustettavuus aikuis-vaiheen menestykseen. Testeinä olivat yleisesti yleisurheilijoilla käytetyt maksimi- ja kiihdytysnopeuden, räjähtävän voiman sekä nopeus-, maksimi- ja kestovoiman testit. Tutkimuksessa koehenkilöinä olivat kaudella 1997-98 valtakunnalliseen nuorten maa-joukkuevalmennukseen (NMV) osallistuneet nuoret yleisurheilijat, joiden keski-ikä oli tuolloin 17,8 ± 1,5 vuotta. Henkilöt jaettiin omien lajiensa perusteella kolmeen lajiryh-mään: pika- ja aitajuoksut (n = 88), hypyt ja moniottelut (n = 149), heitot (n = 74). Tes-tituloksiksi valittiin kunkin urheilijan kohdalla parhaat testitulokset harjoituskauden neljältä leiriltä. Kilpailutuloksiksi valittiin parhaat tulokset saman kauden kesältä. Jotta pystyttiin arvioimaan testitulosten ennustettavuutta aikuisvaiheen menestykseen, valit-tiin parhaat kilpailutulokset myös kaudelta 2002. Urheilu-uran jatkumisen kuvailemi-seksi tarkasteltiin yleisurheilupassitilastoa kauden 2002 lopusta. Yleisurheilupassi on pakollinen kilpailulupa kaikissa Suomen Urheiluliiton alaisissa yleisurheilukilpailuissa. Pika- ja aitajuoksijoilla lajitestit (maksiminopeutta mittaavat 20/30 metrin lentävät testit ja kiihdytysnopeutta mittaava 30 metrin telinelähdön testi) olivat tilastollisesti hyvin merkitsevästi (p<.01) yhteydessä 60 ja 100 metrin kilpailutuloksiin. Tytöillä 30 metrin lentävä testi ja telinelähtö olivat lisäksi tilastollisesti hyvin merkitsevästi (p<.01) yhtey-dessä 200 metrin tulokseen. 30 metrin lentävä testi korreloi voimakkaammin 60 ja 100 metrille verrattuna 20 metrin lentävän testiin. Tytöillä lisäksi staattinen ja kevennys-hyppy olivat tilastollisesti hyvin merkitsevästi (p<.01) yhteydessä 60, 100 ja 200 metrin kilpailuaikaan. Pojilla vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Hypyissä poikien seiväshypyn tulokseen tilastollisesti hyvin merkitsevästi (p<.01) olivat yhteydessä kuulanheitto pään yli taakse, vauhditon 5-loikka ja rinnalleveto 1RM. Kolmiloikassa vauhdilliset loikat olivat yhteydessä (p<.05) kilpailutulokseen. Tyttöjen pituushyppyyn korreloivat tilastollisesti hyvin merkitsevästi (p<.01) lentävä 20 metriä, vauhditon 5-loikka ja vauhdillinen 5-loikka 4 askeleella. Heittojen puolelta vahvimmat yhteydet (p<.01) tes-titulosten ja kilpailusuoritusten välillä löydettiin moukarituloksen ja räjähtävän voiman (tytöt) sekä maksimivoiman (pojat) väliltä. Tutkimuksessa tarkastelussa olleen neljän vuoden aikana nuorten yleisurheilijoiden lo-pettamisprosentti oli suuri (46,0 %) ja syyt lopettamisiin varmasti moninaisia. Tulevai-suudessa lahjakkaiden nuorten yleisurheilijoiden uraa tulisi tukea entistä paremmin. Yleisesti voidaan todeta, että pika- ja aitajuoksuissa harjoituskauden testit olivat par-haiten yhteyksissä kesän kilpailutuloksiin. Sen sijaan hyppääjillä testit korreloivat kil-pailutuloksiin kohtalaisesti ja heittäjillä heikommin. Tämän tutkimuksen johtopäätök-senä voidaan todeta, että nuorena tehdyt testitulokset eivät ennustaneet merkitsevästi aikuisvaiheen kilpailutuloksia muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.