Voiko etiikkaa opettaa : etiikan opetettavuuden tarkastelua Lawrence Kohlbergin, D. Z. Phillipsin ja Martha C. Nussbaumin ajattelun valossa

6533b7dbfe1ef96bd127031c

RESEARCH PRODUCT

Voiko etiikkaa opettaa : etiikan opetettavuuden tarkastelua Lawrence Kohlbergin, D. Z. Phillipsin ja Martha C. Nussbaumin ajattelun valossa

subject

pedagogiikka moraali Phillips Dewi Zephaniah hyveet Nussbaum Martha C etiikka Kohlberg Lawrence hyvä elämä opetus

description

VOIKO ETIIKKAA OPETTAA? Etiikan opetettavuuden tarkastelua Lawrence Kohlbergin, D. Z. Phillipsin ja Martha C. Nus- sabumin ajattelun valossa Vesa Nuorva Filosofia Pro gradu –tutkielma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Ohjaaja: Professori Mikko Yrjönsuuri Kevät 2016 129 sivua Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää etiikan opetuksen mahdollisuutta ja mielekkyyttä yleissivistä- vässä ja ammatillisessa koulutuksessa Suomessa. Näitä koulutuksia säätelevät lait edellyttävät, että oppilaista tulee eettisesti hyvin käyttäytyviä ja vastuullisia kansalaisia. Tutkimuksen näkökulma ei kuitenkaan ole ollut etiikan opetuksessa pedagogisena prosessina, vaan etiikan opetettavuudessa eli etiikan opetuksen filosofisissa edellytyksissä. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty syste- maattista analyysia. Tutkimuksessa on tarkasteltu Lawrence Kohlbergin, D. Z. Phillipsin ja Martha C. Nussbaumin etiikan opetukseen liittyviä tekstejä. Teksteistä on tuotu esiin etiikan opetettavuutta strukturoivat prinsiipit kunkin ajattelijan ky omista filosofisista edellytyksistä käsin, ei siis mistään tekstien ulkopuolisesta taustafilosofiasta käsin. Näin ollen tutkimus ei ole vertaileva tutkimus, vaan jokaiselle kolmelle ajattelijalle omistettu pääluku muodostaa oman kokonaisuutensa. Kahden muun ajattelijan tekstejä on kommentoitu siltä osin, kuinka ne valaisevat kyisessä luvussa tarkastellun ajattelijan omia intentioita. Tutkimuksestani käy selville, että Kohlbergin moraalikehitysteorian ymmärtäminen vaatii etiikan tiedollista opiskelua. Kohlbergin taustafilosofioina ovat Immanuel Kantin velvollisuusetiikka ja John Rawlsin oikeudenmukaisuuskäsitys. Vaikka Kohlbergin teoriaa on runsaasti kritisoitu, se on osoittanut käyttökelpoisuutensa etiikan opetuksessa konkreettisten esimerkkiensä vuoksi, joilla op- pilaita haastetaan itsenäiseen ajatteluun ja siten kehittymään vastuullisina kansalaisina. D. Z. Phillipsin etiikan opetettavuutta koskevasta ajattelusta tutkimuksessa on tuotu esiin erityisesti Phillipsin käsitys etiikasta nonkognitiivisena kielellisenä ilmiönä. Phillipsin ajattelun taustana on esiintynyt Ludwig Wittgensteinin kielifilosofia. Etiikan ongelmat ovat Phillipsin mukaan kielellisiä sekaannuksia, joiden selvittäminen auttaa meitä näkemään ongelmat uudessa valossa ja tuo esiin vaihtoehtoja niiden ratkaisemiseksi. Tutkimukseni mukaan Martha C. Nussbaumin ajattelu perustuu uusaristoteeliselle, mutta etiikan opetettavuuden kannalta erityisesti uusstoalaiselle hyve-etiikalle. Nussbaumin mielestä demokratian pysyvyys oikeudenmukaisena yhteiskuntajärjestyksenä edellyttää koululta oppilaslähtöistä, yleissi- vistävää ja taideaineita korostavaa toimintatapaa. Tällä tavoin koulutetaan oppilaita empaattisuu- teen, joka on yhteisten asioiden demokraattisessa hoitamisessa edellytettävä ominaisuus. Asiasanat: Etiikka, soveltava etiikka, käytännöllinen etiikka, hyve-etiikka, nonkognitivismi, peda- gogiikka, hyvä elämä

year	journal	country	edition	language
2016-01-01

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201606273349