6533b82efe1ef96bd1292b48

RESEARCH PRODUCT

Kansalainen vai äitikansalainen : naisten kansalaisuuden ja äitiyden yhteenkietoutumisesta

subject

description

Tässä tutkielmassa tarkastelen sitä, kuinka äitiys on kautta historian liitetty naisten kansalaisuuteen, niin poliittisen teorian kuin feministisen poliittisen teorian keskusteluissa, naisten järjestäytymisen ja kansalaistumisen historiassa sekä kansalaisuuden representaatioissa, joita lähestyn suomalaisten eduskuntavaalijulisteiden analyysin kautta. Politiikan teorian klassikkoajattelijat ovat nähneet naisen ennen kaikkea tulevan kansalaisen äitinä, ei niinkään itsenäisenä kansalaisena. Äitiys on toiminut myös sukupuolieron vastaansanomattomimpana argumenttina kun naiset eri kansalaisuusperinteissä on liitetty ruumiillisuuteen ja partikulaarisuuteen ja sitä kautta jätetty julkisen toiminnan ja politiikan ulkopuolelle. Eri aikakausina käytyjä feministisen poliittisen teorian keskusteluja erittelemällä osoitan, että äitiys ei ole ollut pelkästään este naisten kansalaisuudelle, vaan se on toiminut myös sen edellytyksenä. 1700–1800-luvuilla äitiys nähtiin usein naisten erityiseksi velvollisuudeksi kansalaisina. 1900-luvun lopulla käydyissä keskusteluissa, äidillisistä arvoista on pyritty tekemään rationaalisuuden ja puolueettomuuden sijaan koko poliittisen järjestyksen perusta. Paitsi että esitän naiskansalaisuuden keskustelun historiaa, analysoin käsittelemieni ajattelijoiden argumentteja kriittisestä näkökulmasta. Onko äitiydessä lopulta potentiaalia naisten kansalaisuuden perustaksi, vai tulisiko feministisen kansalaiskäsityksen ammentaa aineksiaan muualta? Yhdistän käydyt teoriakeskustelut konkreettiseen naishistoriaan. Käymällä läpi suomalaisten naisten järjestäytymisestä ja suomalaisen naiskansalaisuuden synnystä tehtyä naistutkimusta piirrän kuvan siitä, kuinka kansalaisuuden sukupuolittuminen ja naisten kansalaisuuden kytkeytyminen äitiyteen näkyy Suomen kontekstissa. Kirjallisuudessa usein esiintyvä ajatus yhteiskunnallisen äitiyden diskurssin muuttumisesta palkkatyökansalaisuudeksi ei kuitenkaan anna todellista kuvaa tilanteesta. Tämän hetken päivänpoliittisissa keskusteluissa äitiyteen vedotaan yhä naisten kansalaisvelvollisuutena. Jos kansalaisuutta ajatellaan tasa-arvoisena osallistumisena poliittisen yhteisön päätöksentekoon, ei sukupuolen tulisi olla kansalaisuuden suhteen merkittävä ero. Silti naisten kansalaisuudesta puhutaan tavalla, joka erottaa miesten ja naisten kansalaisuuden käsitteellisesti toisistaan. Äitiyden ja naisten kansalaisuuden yhdistävä argumentointi ei selvästikään ole pelkkä jäänne menneisyydestä, vaan olennainen osa naisten kansalaisuutta yhä nykyäänkin. Yhtenä syynä tähän ovat historiallisesti ja kulttuurisesti kerrostuneet tavat esittää miesten ja naisten kansalaisuus eri tavoin, joita myös muun muassa vaalijulisteet pitävät yllä. Jotta naisten potentiaalisen äitiroolin kautta tapahtuva vallankäyttö, joka ilmenee muun muassa nykykeskusteluissa, ei jäisi huomaamatta, väitän, että äitiys ja sukupuoliero kuuluvat olennaisesti kansalaisuudesta käytäviin feministisiin keskusteluihin yhä nykyäänkin.