6533b85efe1ef96bd12c006d

RESEARCH PRODUCT

Auditorisen prosessoinnin taitojen, puheen havaitsemisen taitojen ja fonologisen prosessoinnin taitojen väliset yhteydet 4-6- vuotiailla dysleksiariski- ja kontrollilapsilla

subject

description

TIIVISTELMÄ Tekijä: Elli Huikari Ohjaaja: Jarmo Hämäläinen Psykologian pro gradu- tutkielma Kevät 2011 Jyväskylän yliopisto Tutkimuksessa tarkasteltiin auditorisen prosessoinnin, puheen havaitsemisen ja fonologisen prosessoinnin taitojen välisiä yhteyksiä 4- 6- vuotiailla dysleksiariski- ja kontrollilapsilla. Lisäksi haluttiin selvittää, ovatko dysleksiariskilasten auditorisen prosessoinnin taidot heikompia kuin kontrolliryhmän lasten vastaavat taidot. Tutkittavia lapsia oli yhteensä 86. Heistä poikia oli 46 ja tyttöjä 40. Lapsista 23 kuului dysleksiariskiryhmään, jossa sekä jommallakummalla vanhemmista että vähintään yhdellä lähisukulaisella oli dysleksia. Kontrolliryhmään kuului 63 lasta. Perheiden yhteystiedot saatiin väestörekisterikeskuksesta. Kutsu tutkimuksen lähetettiin n. 3000:n lapsen kotiin. Mukaan ilmoittautuneista lapsista tutkimukseen otettiin lopulta 86. Auditorisen prosessoinnin taitoja mitattiin äänen taajuuden ja keston erottelulla, puheen havaitsemista vokaalin keston (mi vai mii) ja puheäänteen erottelun (y vai i) avulla ja fonologista prosessointia erilaisten behavioraalisten tehtävien avulla (tavun ja äänteen tunnistus, kirjaintuntemus, lauseiden toistaminen). Lisäksi mitattiin yleistä kognitiivista kyvykkyyttä, (kuutiot, sanavarasto), kuulokynnys sekä kätisyys. Osoittautui, että äänen keston eron havaitseminen (auditorisen prosessoinnin taito) oli yhteydessä puheen havaitsemiseen äänteen keston (mi vai mii) havaitsemista mittaavien tehtävien osalta (puheen havaitseminen). Kumpikaan kesto- tehtävistä ei kuitenkaan ollut yhteydessä mihinkään fonologista prosessointia mittaavaan muuttujaan. Lapsiryhmät eivät myöskään eronneet toisistaan auditorisen prosessoinnin (taajuuden ja keston) erottelun suhteen. Sen sijaan fonologisen prosessoinnin taidoista tavun ja äänteen tunnistustehtävä sekä lauseiden toistotehtävä erottelivat lapsiryhmiä. Ryhmäero havaittiin myös yleistä kognitiivista kyvykkyyttä mittaavassa kuutiotehtävässä. Kuutiotehtävän pistemäärä ja lasten ikä kontrolloitiin kaikissa analyyseissä.