6533b863fe1ef96bd12c7a21

RESEARCH PRODUCT

Pragmatic adaptation in translating Skeptics vs creationists: a formal debate from English into Finnish

subject

description

Tässä käännösteoreettisessa opinnäytetyössä tutkitaan pragmaattisia adaptaatioita, eli tilannetekijöiden eroista johtuvia muutoksia. Analyysi kohdistuu 48-sivuiseen kirjalliseen evoluutiota ja luomista koskevaan väittelyyn Skeptics vs creationists: a formal debate (2006) ja sen tätä tutkielmaa varten tehtyyn suomennokseen. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Mitä pragmaattisia adaptaatioita kirjasen kääntämisessä tehtiin? 2)Ovatko tietyn tyyppiset pragmaattiset adaptaatiot yleensä joko pakollisia tai valinnaisia? 3) Liittyvätkö tietyn tyyppiset pragmaattiset adaptaatiot yleensä tietyn tyyppisiin käännösongelmiin? Tutkielman alussa selvitetään yllä mainitun kirjasen sisältöön liittyvää polemiikkia ja esitellään alkuperäisen viestintätilanteet osapuolet. Seuraavassa osiossa tarkastellaan aiempaa tutkimusta ennen muuta kyseisen lähdetekstin aihepiirin ja tekstilajin näkökulmasta. Tämän jälkeen luodaan katsaus kääntämisessä käytettyyn skopos-teoriaan sekä tehdään lähdetekstin ja kohdekielisen tekstin analyysi tukeutumalla Nordin (2005) funktionaaliseen tekstianalyysimalliin. Ennen pragmaattisten adaptaatioiden analyysiä tarkastellaan neljää pragmaattisen adaptaation määritelmää ja tehdään ehdotus uudesta määritelmästä. Lisäksi Vehmas-Lehdon (2002) listaa pragmaattisten adaptaatioiden syistä täydennetään. Tämän jälkeen käsitellään pragmaattisten adaptaatioiden suhdetta kääntämiseen ja kieleen sekä käännösongelmiin ja pragmaattisiin strategioihin. Varsinaisessa analyysissä todetaan, että konventioihin liittyviä ongelmia ratkaisemaan tehdyt adaptaatiot olivat yleensä pakollisia, etenkin, jos strategiana oli kulttuurinen suodatus (cultural filtering), kun taas muunlaiset pragmaattiset ongelmat eivät yleensä vaatineet adaptaatiota. Lisäksi todetaan, että pragmaattisten ongelmien ratkaisuun tarvittiin pragmaattisia adaptaatioita, vaikka jotkut käännösongelmista olivatkin osin vain kyseiseen lähdetekstiin liittyviä. Pragmaattisten adaptaatioiden analyysin 32 esimerkkiä on luokiteltu Vehmas-Lehdon (2002) mukaan lisäyksiin, poistoihin, korvauksiin ja järjestyksen muutoksiin ja edelleen käytetyn pragmaattisen strategian mukaan. Strategioista puhuttaessa on tukeuduttu Chestermanin (Chesterman ja Wagner 2002) luokitteluun ja käännösongelmista puhuttaessa Nordin (2005) luokitteluun. Yllämainitut teoreettiset työkalut havaittiin hyödyllisiksi, vaikka käännösongelmia luokiteltaessa konventioihin liittyvistä ongelmista tehtiin pragmaattisten ongelmien alalaji ja vaikka joidenkin pragmaattisten strategioiden määritelmiä muokattiin. Myös kaikkein yleisimpään strategiaan, kulttuuriseen suodattamiseen, liittyi ongelmallisuutta.