6533b86cfe1ef96bd12c844c

RESEARCH PRODUCT

Kognitiivisen toimintakyvyn yhteys tasapainoon ja tasapainon varmuuteen lonkkamurtumasta toipuvilla iäkkäillä henkilöillä

subject

description

Iäkkäiden henkilöiden osuus väestössä kasvaa, jonka vuoksi myös lonkkamurtumien määrä nousee. Lonkkamurtuma on iäkkäälle henkilölle dramaattinen tapahtuma, joka heikentää elämänlaatua ja lisää laitoshoidon ja kuoleman riskiä. Yksilölle koituvan haitan lisäksi lonkkamurtumien hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu kustannuksia yhteiskunnalle. Heikon kognitiivisen toimintakyvyn on todettu olevan yhteydessä iäkkäiden henkilöiden heikentyneeseen tasapainon hallintaan, joka osaltaan lisäävät kaatumisen riskiä. Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää onko kognitiivisen toimintakyvyn taso yhteydessä lonkkamurtumasta toipuvien iäkkäiden henkilöiden tasapainon hallintaan ja tasapainon varmuuteen. Tutkielmassa käytettiin aineistona Promo (The Promoting Mobility after Hip fracture) – tutkimuksen alkumittausaineistoa. Aineisto kerättiin Keski-Suomen keskussairaalassa vuosina 2008-2010 reisiluun kaulan tai ison sarvennoisen alueella sijaitsevan lonkkamurtuman vuoksi leikatuista yli 60-vuotiaista Jyväskylässä tai lähikunnissa asuvista miehistä ja naisista, jotka kykenivät asumaan ja liikkumaan itsenäisesti. Poissulkukriteereinä olivat: vakava sydänverisuoni tai keuhkosairaus, halvaus, etenevä sairaus (esim. ALS), alkoholismi, masennus (BDI-11 >29) tai alhainen kognitiivinen toimintakyky (Mini-Mental State Examination, MMSE 29). Balance and mobility of the participants were measured with the Berg’s balance scale and the Time up and go-test. Balance confidence of participant was measured with the ABC-test and cognitive function of the participants was measured with the Minimental state examination- test (MMSE). For the data analyses participants were divided into two separate groups based on their cognitive function. Participants were grouped based on mild cognitive impairment (MMSE 18-24) and normal cognitive function (MMSE≥25). Mean difference between the groups were analysed with independent samples t-test, Mann Whitneyn U-test and χ²-test. Association between cognitive functions, balance and balance confidence were analysed with linear regression analyses. Participants in groups differed from each other statistically significantly by age (p=0.005) and education (p=0.042). Persons with normal cognitive function perform better in tasks requiring balance and mobility than those with mild cognitive impairment. They also had higher balance confidence. Linear regression analyses showed that there were statistically significant associations between cognitive functions, balance and balance confidence. The model adjusted for age and education showed that there was still statistically significant association between cognitive function and balance confidence (p=0.027). Conclusion: cognitive function is associated with balance and balance confidence in a elderly people recovering from hip fracture.