6533b872fe1ef96bd12d3245
RESEARCH PRODUCT
Tunteita herättävät pojat yhteisöllistä oppilashuoltoa toteuttavien ammattilaisten diskursseissa
Taina Laitinensubject
poikakulttuurivuorovaikutusyhteisöllisyysdialogisuussosiaalinen integraatioDiskurssianalyysioppilashuoltodescription
Laitinen, Taina. 2016. Tunteita herättävät pojat yhteisöllistä oppilashuoltoa toteuttavien ammattilaisten diskursseissa. Erityispedagogiikan ja sosiaalityön pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. 89 sivua. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata yhtenäisperuskoulun ammattilaisten vuorovaikutusta sekä tarkastella kriittisesti heidän tapaansa puhua tunteita herättävistä pojista. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia identiteettejä tunteita herättäville pojille rakentuu oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaista yhteisöllistä oppilashuoltoa toteuttavien ammattilaisten puheessa. Lisäksi selvitettiin, millaiset puheessa ilmenevät sosiaaliset käytännöt luonnehtivat koulun ammattilaisten ja tunteita herättävien poikien ympärille rakentuvia valtasuhteita. Tutkimuksen aineisto kerättiin järjestämällä kaksi Hyvien käytäntöjen dialogia kahdessa eteläsuomalaisessa yhtenäisperuskoulussa (vuosiluokat 1–9). Tutkimukseen osallistui yhdeksän ammattilaista, jotka toimivat erityisopettajan, koulunkäynninohjaajan, aineenopettajan, koulukuraattorin ja apulaisrehtorin tehtävissä. Tutkimuksen lähestymistapa oli konstruktionistinen ja analyysimenetelmä kriittinen diskurssianalyysi. Tutkimuksessa pojille konstruoitui taparikollisen, terroristin, uhrin, villieläimen, pommin, palleron, oppilaan, riivatun, jengiläisen ja hulivilin identiteetit. Ammattilaisten puheessa pojat ovat hulivili-identiteettiä lukuun ottamatta toiminnan kohteita tai negatiivisia toimijoita. Aineistossa konstruoitui poikien ja koulun aikuisten välinen alistussuhde, joka rajoitti sekä poikien että aikuisten toiminnan mahdollisuuksia. Aineistossa ilmeni myös yhteisöreaktioon viittaavia sosiaalisia käytäntöjä ja ongelmakeskeisen paradigman piirteitä. Käytäntöjen muuttamiseksi tulisi kiinnittää huomiota yhteisöllisyyden tunteen vahvistamiseen yhteistoiminnallisuutta ja sosiaalista osallisuutta vahvistamalla.
| year | journal | country | edition | language |
|---|---|---|---|---|
| 2016-01-01 |