6533b873fe1ef96bd12d4611

RESEARCH PRODUCT

Musiikilliset viittaukset Birger Carlstedtin (1907-1975) konkretististen maalausten nimissä

subject

description

Birger​ ​Carlstedt​ ​(1907–1975)​ ​lukeutuu​ ​suomalaisiin​ ​konkretistisiin​ ​taidemaalareihin,​ ​jotka​ ​1950-luvulta​ ​alken  tulivat​ ​tunnetuiksi​ ​teostensa​ ​geometriaan​ ​pohjautuvasta​ ​muotokielestään.​ ​Carlstedtin​ ​taiteellinen​ ​tuotanto​ ​on  monipuolinen​ ​ja​ ​kattaa​ ​useita​ ​erilaisia​ ​ilmaisutyylejä.​ ​1920-luvun​ ​lopulla​ ​alkaneella​ ​urallaan​ ​hän​ ​kävi​ ​läpi  varhaisen​ ​abstraktin​ ​vaiheen,​ ​jossa​ ​sekoittuivat​ ​kubistiset​ ​ja​ ​konstruktivistiset​ ​vaikutteet.​ ​Hän​ ​työskenteli​ ​1930-​ ​ja  1940-luvuilla​ ​esittävien​ ​aiheiden​ ​parissa​ ​sekoittaen​ ​ilmaisuunsa​ ​surrealistisia​ ​ja​ ​kubistisia​ ​vaikutteita​ ​ennen  siirtymistään​ ​täysabstraktioon.​ ​Taiteilijana​ ​toimiessaan​ ​hän​ ​matkusti​ ​paljon​ ​Euroopassa​ ​ja​ ​lisäksi  Pohjois-Afrikassa.​ ​Carlstedtilla​ ​oli​ ​myös​ ​kattava​ ​kansainvälinen​ ​verkosto​ ​ja​ ​hän​ ​tunsi​ ​hyvin​ ​eurooppalaisten  taidekeskusten​ ​tärkeät​ ​vaikuttajat.  Carlstedtin​ ​konkretistinen​ ​ilmaisukausi​ ​kesti​ ​noin​ ​vuodesta​ ​1950​ ​hänen​ ​viimeisiin​ ​elinvuosiinsa​ ​saakka.​ ​Tänä  aikana​ ​hän​ ​maalasi​ ​useita​ ​teoksia,​ ​joiden​ ​nimissä​ ​esiintyy​ ​musiikkiin​ ​viittaava​ ​termi​ ​tai​ ​fraasi.​ ​Tunnetuin​ ​esimerkki  on​ ​kaiketi​ ​​Uponnut​ ​katedraali​​ ​vuodelta​ ​1949,​ ​jolla​ ​Carlstedtin​ ​on​ ​katsottu​ ​viitanneen​ ​Claude​ ​Debussyn  sävellykseen​ ​​Cathedrale​ ​engloutie​.​ ​Carlstedtin​ ​tuotannossa​ ​viittaus​ ​musiikkiin​ ​toistuu​ ​useiden​ ​maalausten  kohdalla.​ ​Tutkimuksessa​ ​tarkastellaan​ ​kyseisiä​ ​teoksia​ ​ja​ ​niiden​ ​nimien​ ​merkityksellisyyttä​ ​kuva-aiheiden  kontekstissa.​ ​Tutkimuksen​ ​tarkoituksena​ ​on​ ​pohtia​ ​millä​ ​tavoin​ ​teosten​ ​musiikilliset​ ​viittaukset​ ​ohjaavat​ ​teoksen  tulkintaa​ ​ja​ ​miksi​ ​Carlstedt​ ​on​ ​saattanut​ ​haluta​ ​nimetä​ ​teoksensa​ ​näin.  Tutkimuskysymys​ ​liittyy​ ​Toisen​ ​maailmansodan​ ​jälkeiseen​ ​pohjoismaiseen​ ​taidehistoriaan,​ ​joten​ ​tutkimuksessa perehdytään​ ​myös​ ​kolmen​ ​ruotsalaisen​ ​abstraktioon​ ​ja​ ​konkretismiin​ ​vaikuttaneen​ ​taiteilijan​ ​ideologiaan​ ​heidän kirjoitustensa​ ​kautta.​ ​Tekstien​ ​avulla​ ​saadaan​ ​yleiskäsitys​ ​pohjoismaisen​ ​konkretismin​ ​taustalla​ ​vallinneista arvoista,​ ​joilla​ ​oli​ ​vaikutus​ ​myös​ ​Suomessa​ ​toimineisiin​ ​taiteilijoihin.