Search results for "Aristoteles"
showing 8 items of 18 documents
El Arte Nuevo de Lope de Vega y su vigencia en nuestro teatro
2009
Tragedia katharsikseen tähtäävänä toimintana ja dionyysis-apollonisten voimien pariutumisena : Aristoteleen ja Nietzschen tragediakäsityksistä
2016
Tämän pro gradu -työn päätarkoituksena on tarkastella Aristoteleen (384‒322 eaa) ja Friedrich Nietzschen (1844‒1900) käsityksiä tragediasta sekä vertailla niitä keskenään. Lisäksi sivuan tragedian kuolemasta käytävää keskustelua pohtimalla näiden kahden ajattelijan kautta sitä, onko tragedia mahdollinen nykypäivän teatterissa. Aristoteleen Runousoppi (n. 330‒320-luku eaa) on länsimaisen draaman klassikkoteos, joka käsittelee tragediaa ennen kaikkea poetiikan näkökulmasta. Sen juonta korostavalla tragedian määritelmällä ja katharsiksen käsitteellä on ollut kauaskantoinen vaikutus. Aristoteleen määritelmän ydin on, että tragedia on esitys loppuunsaatetusta ja kokonaisesta toiminnasta, joka sä…
Bene vivere politice
2022
Abstract This chapter approaches the question of biopolitics in ancient political thought looking not at specific political techniques but at notions of the final aim of the political community. It argues that the “happiness” (eudaimonia, beatitudo) that constitutes the greatest human good in the tradition from Aristotle to Thomas Aquinas is not a “biopolitical” ideal, but rather a metabiopolitical one, consisting in a contemplative activity situated above and beyond the biological and the political. It is only with Thomas Hobbes that civic happiness becomes “biopolitically” identified with simple survival; for modernity, as Hannah Arendt puts it, mere being alive becomes the greatest human…
Elävät kuolleet : Aristoteles, Hobbes ja Fromm modernin zombikuvaston valossa
2019
Zombeja käsittelevät televisiosarjat ja sarjakuvat ovat viime vuosina saavuttaneet suurta suosiota. Esimerkiksi The Walking Dead -sarjan ensimmäinen jakso näytettiin samanaikaisesti 120 maassa, ja sarjaa on sittemmin katsonut tuotantokaudesta riippuen 5–15 miljoonaa katsojaa. Post-apokalyptinen maailma kiehtoo suurta yleisöä, koska dystooppiset tarinat peilaavat erilaisia käsityksiä ihmisten perusolemuksesta ja yhteiskunnan perustasta; sarjaa voi pitää filosofisena ajatuskokeena, jolla testataan, miten erilaiset näkemykset toimisivat luonnontilaan paluun jälkeen. Artikkelimme lähtökohta on, että zombikuvasto tarjoaa hedelmällisen tilaisuuden filosofiselle analyysille. Tarkastelemme yhteisku…
Wisdom, Love, and Friendship in Ancient Greek Philosophy: Essays in Honor of Daniel Devereux. Edited by Georgia Sermamoglou-Soulmaidi – Evan Robert K…
2022
Extending the Limits of Nature. Political Animals, Artefacts, and Social Institutions
2020
This essay discusses how medieval authors from the thirteenth and fourteenth centuries dealt with a philosophical problem that social institutions pose for the Aristotelian dichotomy between natural and artificial entities. It is argued that marriage, political community, and language provided a particular challenge for the conception that things which are designed by human beings are artefacts. Medieval philosophers based their arguments for the naturalness of social institutions on the anthropological view that human beings are political animals by nature, but this strategy required rethinking the borderline between nature and art. The limits of nature were extended, as social institution…
Yksilö vai yhteisö? : uusaristotelismi liberalismi-kommunitarismi -keskustelussa
2001
Elämä ymmärtämisenä : kysymys "filosofisesta" filosofisessa hermeneutiikassa
2013
Käsillä olevan tutkielman aihe on filosofinen hermeneutiikka. Tällä termillä viitataan pääosin saksalaisten Hans-Georg Gadamerin (1900–2002) sekä Martin Heideggerin (1889–1976) ajatteluun. Mainittujen filosofien keskeisin ongelma koskee kysymystä ”ymmärtämisestä”. Ymmärtämisen he käsittävät kuitenkin äärimmäisen laajassa mielessä: ilmiönä, jonka suhteen kysymys ihmisen suhteesta maailmaan, itseensä sekä toisiin ihmisiin voidaan ratkaista. Filosofista hermeneutiikkaa voidaankin luonnehtia teoriaksi ”elämästä ymmärtämisenä”. Tutkielmassa lähdetään liikkeelle oletuksesta, jonka mukaan eräs modernin filosofian keskeisimmistä piirteistä on ajatus maailmaa koskevan tietomme ja kokemuksemme lähtök…