Search results for "Artikkel"
showing 10 items of 582 documents
Sadutettu sanasto: puhutun kielen leksikaalinen diversiteetti arviointikohteena
2018

 
 
 This study analyses lexical diversity (sums of probabilities) in spoken narratives of L1 and L2 school age children (n = 99) and compares the results to the lexical diversity of written narratives of the group of comparison. The key research questions are: a) does the lexical diversity of the spoken narratives systematically differ from the lexical diversity of written narratives and b) does the lexical diversity of spoken narratives systematically differ depending on five individual variables: lexical skills, language proficiency, L1 , gender and age of the speaker? All the narratives are produced in Finnish in storytelling events during the spring semester of the 2d a…
Conjunctions and syntactic complexity: Development of the use of conjunctions in written learner Finnish
2022
Kielitaidon kehittymistä voidaan tutkia mittaamalla oppijankielen sujuvuutta, tarkkuutta ja kompleksisuutta. Kompleksisuus voidaan määritellä oppijankielen monipuolisuudeksi ja kehittyneisyydeksi, mutta syntaktista kompleksisuutta on kansainvälisessä toisen kielen oppimisen tutkimuksessa tyypillisesti mitattu alisteisiin lauserakenteisiin perustuvilla kvantitatiivisilla mittareilla. Tässä artikkelissa syntaktisen kompleksisuuden kehitystä tutkitaan tarkastelemalla rinnastus- ja alistuskonjunktioiden käyttöä suomi toisena kielenä -teksteissä Eurooppalaisen viitekehyksen eri taitotasoilla. Aineistona käytetään Jyväskylän yliopiston Cefling-hankkeen oppijansuomen korpuksen tekstejä. Rinnasteis…
Utterance fluency in Finnish Sign Language L1 and L2 signing
2021
This paper explores the fluency of first language (L1) and second language (L2) signers of Finnish Sign Language. The phenomenon was approached by measuring utterance fluency using speed and breakdown parameters. The findings revealed clear differences between L1 and L2 signers regarding the measured fluency parameters. On average, L1 signers produced more signs and had fewer breakdowns per minute than L2 signers. However, the slowest L1 signer and the fastest L2 signer were more similar to each other than the averages of the L1 group’s (129.3) and the L2 group’s (71.4) signs per minute might suggest. The number of breakdowns per minute differed between the groups, with L2 signers breaking …
Tietokoneavusteinen suomen kielen kvantiteetin harjoittelu: venäjänkielisen suomea opettelevan lapsen ja suomenkielisen luku- ja kirjoitushäiriöisen …
2013
Kaksi ensiluokkalaista lasta, oppimispulmaton venäjänkielinen suomenoppija ja suomenkielinen luku- ja kirjoitushäiriöinen lapsi, joilla kummallakin oli ongelmia vokaalikvantiteetin tunnistustaidossa, osallistuivat tietokonepohjaiseen kvantiteettipeli-interventioon. Tunnistustaito mitattiin jakson aikana seitsemän kertaa, ja kielelliset ja kognitiiviset taidot alku-, loppu- ja seurantamittauksessa. Venäjänkielisen lapsen tunnistustaito sekä kvantiteetin yleinen erottelutaito paranivat heti harjoittelun myötä. Myös kvantiteetin luku- ja oikeinkirjoitustarkkuus, foneemien ja grafeemien tuntemus ja fonologinen tietoisuus parantuivat. Lukuja kirjoitushäiriöisellä lapsella tunnistustaito parantui…
Työnantajayhteistyö ammatillisessa kuntoutuksessa ja tuetussa työllistymisessä. Integroiva kirjallisuuskatsaus
2020
Tässä integroivassa kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin, miten ammatillista kuntoutusta ja tuettua työllistymistä koskevassa kansainvälisessä kirjallisuudessa on jäsennetty työnantajien ja työhönvalmennuksen ammattilaisten välistä yhteistyötä ja suhdetta. Keskityimme siihen, millaiset työnantajayhteistyön toimintatavat ja strategiat on nähty toimiviksi ja miten yhteistyösuhdetta rakennetaan ja ylläpidetään. Aineiston muodostivat yksilöityjen hakukriteerien avulla valikoidut 19 tekstiä tieteellisistä aikakauslehdistä. Aineisto analysoitiin temaattisen analyysin periaatteita hyödyntäen. Analyysissa hahmottui neljä teemaa. Keskeisiä yhteistyöhön liittyviä toimintatapoja olivat jalkautuminen …
Aikuiset lapset muistisairaan vanhemman kotona asumisen mahdollistajina
2022
Väestön vanhetessa ja muistisairauksien lisääntyessä aikuisten lasten merkitys muistisairaan vanhempansa kotona asumisen mahdollistajina vahvistuu. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan aikuisten lasten muistisairaalle vanhemmalleen antamaa apua ja hoivaa sekä niiden antamiseen tarvittavaa tukea. Lisäksi tutkitaan, mistä aikuiset lapset ovat saaneet tukea vanhemman hoivaamiseen ja miten eri tahoilta saatava tuki ja palvelut vastaavat tuen tarpeisiin. Tutkimuksen aineisto kerättiin puhelinhaastatteluilla eri puolilla Suomea asuvilta aikuisilta lapsilta (n=20). Analyysimetodina oli laadullinen sisällönanalyysi. Tutkimus osoittaa, että aikuisilla lapsilla on tärkeä rooli sairastuneen vanhempansa a…
Kriisinkestävä koulu
2022
Meitä edelleen kiusaavan pandemian alettua suomalainen yhteiskunta pysähtyi tai joutui muuttamaan käytäntöjään monella toiminta-alueella. Yksi koko yhteiskuntaa heijasteleva toiminta-alue oli koululaitos eri tasoillaan. Marja-Kristiina Lerkkanen tarkastelee artikkelissaan tuoreisiin tutkimustuloksiin perustuen opettajien työn ja työtilanteen muuttumista ja sen heijastumista niin oppilaisiin kuin koko koulun toimintaan. Esiin nousevat koulujen ja kotien resurssit selvitä muuttuneessa tilanteessa sekä täysin uudesta tilanteesta saatavat opit tulevaisuutta ajatellen. nonPeerReviewed
Sosiaalinen pääoma ja yksilötason tulokehitys Suomessa
2018
Tässä tutkimuksessa tarkastelemme yksilön sosiaalisista verkostoista muodostuvan sosiaalisen pääoman yhteyttä yksilötason tulokehitykseen. Analyysimme perustuvat vuoden 1986 elinolotutkimukseen osallistuneisiin 20–44 vuotiaisiin työllisiin ja rekisteritietoihin heidän palkkatuloistaan vuosilta 1987–1997. Tutkimuksessa erottelemme toisistaan sitovan ja silloittavan sosiaalisen pääoman muodot. Sitovan sosiaalisen pääoman mittarimme perustuu yksilön mahdollisuuteen saada apua verkostoistaan erilaisissa arkielämän tilanteissa. Silloittavaa sosiaalista pääomaa mittasimme yksilöiden yhdistysjäsenyyksien monipuolisuuden kautta. Analyysit suoritettiin paloittain jatkuvalla linea…
Tutkijakollegiumit, tieteidenvälisyys ja huippututkimuksen ideaali
2022
Suomesta ei löytyne yliopistoa, joka ei strategiassaan nimeäisi tieteidenvälisyyttä yhdeksi keskeiseksi keinoksi tavoitella huippututkimusta (research excellence). Tässä tutkimuksessa kysymme, millaisia käsityksiä tutkijakollegiumien johtajilla on tieteidenvälisyyden roolista huippututkimuksen tavoittelussa. Lisäksi tutkimme, miten tieteidenvälisyydelle luodaan tilaa ja mahdollisuuksia tutkijakollegiumien arjessa. Aineisto koostuu tutkijakollegiumien nykyisten ja entisten johtajien (n = 6) haastatteluista. Haastateltavat edustavat kaikkia kolmea suomalaista tutkijakollegiumia. Tutkijakollegiumeja luonnehdittiin turvasatamina suhteessa siihen, mitä nyky-yliopistoissa ei ole enää mahdollista …
Työelämätaitojen kehittämisen mallit korkeakoulutuksessa
2012
Yliopistojen sisällä käydään keskustelua humboltilaisen sivistysyliopistoihanteen ja muuttuneiden yhteiskuntasuhteiden yhteensopivuudesta. Haastajiksi ovat nousseet työvoimakompetenssit. Artikkelin kirjoittajat erottavat tutkimissaan korkeakouluissa kolme työelämäntaitojen kehittämisen mallia, jotka he nimeävät spesialistimalliksi, integratiiviseksi malliksi ja verkostoituneen kulttuurin malliksi.