Search results for "ELT"

Oppilaiden yksilöllisyyden huomioiminen varhennetussa kieltenopetuksessa

2021

Varhennettu kieltenopetus on yleistynyt viime vuosina maailmanlaajuisesti. Myös Suomessa ensimmäisen vieraan kielen (A1-kielen) opetus aloitetaan nykyisin viimeistään ensimmäisen luokan keväällä. Opetuksen ensisijaisena tavoitteena on herättää oppilaiden myönteinen asenne kielenoppimiseen sekä uteliaisuus kieliä kohtaan (Opetushallitus, 2019). Tässä artikkelissa tarkastelemme varhennettua kieltenopetusta kahden erilaisen oppijan näkökulmasta. nonPeerReviewed

Vuosi kärkihanketta takana

2018

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi Suomi maana, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Osana hallituksen Uusi peruskoulu -ohjelmaa käynnistettiin kokeilu-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan mukaisesti kielten kärkihanke, jonka puitteissa keväällä 2017 Opetushallitus myönsi 95 hankkeelle valtionavustusta kielten opetuksen varhentamiseen, kehittämiseen ja lisäämiseen. Valtaosa hankkeista kohdentui varhentamiseen. Paikallisilla kokeiluilla pyritään etsimään ja kehittämään uusia toimintamalleja lasten varhaisen kielenoppimiskyvyn hyödyntämiseksi. Kieltenopiskelua varhennetaan joissain kunnissa alkamaan jo alkuopetuksessa, minkä lisäksi kieliin voidaan tutustu…

Kieltenopetuksen varhentamisen kärkihankkeen seurantapilotti : loppuraportti

2019

Opettajaverkostot ja hankkeet ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen pedagogisen kehittämisen moottoreina

2019

L'enseignement de la prononciation du français dans le manuel scolaire finlandais Escalier 2

2015

Työn tavoitteena oli selvittää, miten lukion ranskan lyhyen oppimäärän 3. ja 4. kurssien oppikirja Escalier 2 opettaa ääntämistä. Ääntäminen oli tutkimusaiheena kiinnostava, sillä se luo pohjan suulliselle ilmaisulle. Puhujan kieliopillisesti oikea viesti ei välttämättä välity halutunlaisena, mikäli ääntämisessä on liian suuria puutteita. Oletuksena oli, että kirjassa keskityttäisiin erityisesti suomenkielisille oppijoille hankaluuksia tuottavien ranskan fonetiikan piirteiden opettamiseen. Nämä alueet jaoteltiin kolmeen osaan: kirjoitusasun ja ääntämisasun eroavaisuuksista aiheutuviin ongelmiin, suomenkielisille oppijoille hankaliin äänteisiin ja puheen sujuvuuteen. Ääntämisen kuvaamiseen k…

Lähdekielen vaikutus ja kielitaitotasot: paikallissijojen kehitys oppijansuomessa

2013

Artikkelissa tarkastelemme, millaista funktioltaan konkreettisten ja abstraktien paikallissijojen kaytto on oppijansuomessa. Tutkimuksen lahtokohtana on Eurooppalainen viitekehys: kielten oppiminen, opettaminen, arviointi (2003, tasta lahtien EVK) ja sen kielitaitotasot A1–C2. Tavoitteena on selvittaa, miten eri kielitaitotasoilla olevat oppijat kayttavat suomen paikallissijoja ja millainen on laheisen sukukielen viron mahdollinen vaikutus paikallissijojen kayton kehittymiseen kielitaitotasoittain. Tutkimusaineisto koostuu Oulun Kansainvalisen oppijansuomen korpuksen (ICLFI) vironkielisten oppijoiden osakorpuksen ja YKI-tutkintojen korpuksen kirjallisista teksteista. Aineistoa analysoidaan …

Understanding Estonian phraseological units on the basis of Finnish : contributing and misleading factors

2020

Vironkielistä tekstiä lukevien suomalaisten on havaittu hyödyntävän monenlaisia strategioita selvittääkseen sukukielen sanojen merkityksiä. Yksi niistä on pohjustaminen (priming). Kun kyseessä on fraseologinen yksikkö, yksi osa (prime) pohjustaa toisen osan eli kohdesanan (targetin) esiintymistä, mikäli prime on tunnistettavissa äidinkielen perusteella. Tässä artikkelissa kuvaamme muutamia erityistilanteita. Miten pohjustimen ja kohdesanan välinen etäisyys tai teemanvaihdos vaikuttavat ’petollisen ystävän’ ymmärtämiseen? Lisäksi tutkimme sitä, miten ahdasrajainen semanttinen kategoria ohjaa siitä puuttuvan jäsenen merkityksen löytämistä ja millaisia perusteita käännösratkaisuille on löydett…

”Unelmieni oppitunti” englannin kielen opettajakoulutettavien visualisoimana

2017

This study views the motivation of future teachers from quite a novel perspective: in terms of vision or envisioning. The study was carried out with student teachers of English (n=31) enrolled on a MA degree programme at a university in Finland. They were asked to envision an English class of their dreams after graduating as qualified teachers. The students produced a picture and were asked to comment on it briefly and provide some further details concerning the class. The task was carried out as part of one of the first professionally oriented courses in the students’ university studies. The pictures complemented with commentaries, or pools of multimodal data, were subjected to qualitative…

Japanilaisen Wandervogel-klubin jäsenten käsitykset vaeltamisesta ja vuorista

2012

Instigated by the author’s four-and-a-half month long membership in the Wandervogel hiking club of Kanazawa University, Japan, this study focuses on the experience of hiking in the mountains from a phenomenological perspective. This period of preliminary fieldwork is drawn upon as a source of inspiration and firsthand experience rather than as research material itself, the bulk of which consists of twelve answers given by members of Wandervogel in an unstructured Google Docs questionnaire. Both during and after the lengthy process of translating these answers from Japanese into Finnish, the method of close reading was applied in order to not only uncover their apparent content but to point …

Lagrangian matches between observations from aircraft, lidar and radar in an orographic warm conveyor belt

2020

Warm conveyor belts (WCBs) are important airstreams in extratropical cyclones, often leading to the formation of intense precipitation and the amplification of upper-level ridges. This study presents a case study that involves aircraft, lidar and radar observations in a WCB ascending from western Europe towards the Baltic Sea during the Hydrological Cycle in the Mediterranean Experiment (HyMeX) and T-NAWDEX-Falcon in October 2012, a preparatory campaign for the THORPEX North Atlantic Waveguide and Downstream Impact Experiment (T-NAWDEX). Trajectories were used to link different observations along the WCB, that is, to establish so-called Lagrangian matches between observations. To this aim, …