Search results for "Eduskunta"
showing 10 items of 42 documents
Rethinking Politicisation
2019
Politicisation, in a broad and basic understanding, means to turn something – an issue, an institution, a policy – that previously was not a subject to political action into something that now is subject to political action. So far, most definitions of the concept would agree. But besides this basic approach, there is much discussion: Politicisation is a concept that is currently much used in the social sciences, and also a concept that is contested in its definitions and understandings. Several paths and subdisciplines contribute to the debate, but they are not necessarily connected to one another. Political theory or political economy discusses politicisation and also what can be termed t…
"Ajattelua ei voi ulkoistaa": kriittisyys Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmassa 2011
2012
Kandidaatintutkielma käsittelee Perussuomalaisten "Suomalaiselle sopivin"- eduskuntavaaliohjelmaa vuodelta 2011 diskurssianalyysin keinoin, vastakkainasettelun diskurssin näkökulmasta. Tutkimuksessa yhdistyvät Perussuomalaisiin vahvasti liitetty kriittisyys sekä kyseisen puolueen kirjoitetun tekstin tarkastelu. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka Perussuomalaiset argumentoivat muita puolueita ja ideologoita vastaan.
Lasten ja vanhusten toimijuus : diskurssianalyysi neljän puolueen eduskuntavaaliohjelmista
2021
Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten lapsia ja vanhuksia kuvataan toimijuuden näkökulmasta neljän suurimman puolueen eduskuntavaaliohjelmissa. Tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin kriittistä diskurssianalyysiä. Aineistosta oli tunnistettavissa kaksi toimijuuden diskurssia: passiivisen ja aktiivisen toimijuuden diskurssit, joissa molemmissa puhutaan lasten ja vanhusten toimijuudesta erityisesti palvelujärjestelmän kautta. Passiivisen toimijuuden diskurssissa erilaiset yhteiskunnalliset toimijat näyttäytyivät aktiivisina toimijoina lasten ja vanhusten sijaan. Aktiivisen toimijuuden puhe kietoutui palvelujärjestelmään, joka kuvautui keskeiseksi toimijuutta tuottavaksi tekijäksi. Lisäksi lasten toim…
Kulttuuripolitiikan visiot ja jatkuvuus : katsaus Suomen puolueiden kevään 2019 eduskuntavaaliohjelmiin ja tuoreimpiin kulttuuripoliittisiin erityiso…
2019
Political parties are significant cultural political influencers: they are in key positions to define cultural policy and how it is implemented in society. Parties have attitudes and interests toward culture that they inform about through their different programme documents such as broad general programmes, more narrow art and cultural policy and other policy sector specific programmes, and election programmes that delineate parties’ goals for the following electoral period. In this review, we concentrate on the latter ones. Through the parties’ parliamentary election programmes of 2019 and their most recent cultural policy special programmes we examine the parties’ cultural political disco…
Rajat, kynnykset, muurit ja sillat
2014
Pääkirjoitus nonPeerReviewed
Kaiken takana on raha?
2015
Pääkirjoitus nonPeerReviewed
Vallaton vaalikone
2007
Santeri Alkion yhteiskunnalliset kirjoitukset ja näkemys poliittisesta keskustalaisuudesta
2014
Tässä tutkielmassa tarkastellaan Santeri Alkion (1862–1930) näkemystä poliittisesta keskustalaisuudesta. Tutkimustehtävänä on selvittää oliko maalaisliitto keskustapuolue vai eturyhmäpuolue sen varhaisvaiheessa. Maalaisliitto kasvoi tutkimusajanjaksolla pienestä puolueesta keskisuureksi ja suureksi puolueeksi. Sen painoarvo kasvoi. Puolue teki yhteistyötä oikeistopuolueiden ja sosialistien kanssa. Puolueen keskeinen ideologi Santeri Alkio kirjoitti puolueen kannalta useita keskeisesti puolueen linjaa määrittäviä teoksia ja ne toimivat tämän tutkimuksen lähdeaineistona. Santeri Alkio oli taustaltaan kauppias ja kansankirjailija, joka siirtyi politiikkaan. Hän nousi maalaisliiton keskeisimmäk…
Sosiaalisen median merkitys eduskuntatoimittajien ja kansanedustajien vuorovaikutukselle ja politiikan journalismille
2017
Tässä pro gradu –työssä tarkastellaan sosiaalisen median merkitystä eduskuntatoimittajien ja kansan- edustajien vuorovaikutukseen sekä poliittiseen journalismiin. Tutkielman tavoitteena on kuvata ja ymmärtää, millaista on eduskuntatoimittajien ja kansanedustajien vuorovaikutus ja miten se rakentuu sekä miten sosiaalinen media vaikuttaa politiikan journalismiin. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatte- luilla keväällä 2014. Tutkimusta varten haastateltiin seitsemää eduskuntatoimittajaa, jotka käyttävät aktiivisesti sosiaalista mediaa ja ovat vuorovaikutuksessa kansanedustajien kanssa niin sosiaalisessa mediass…