Search results for "Folklore"

showing 10 items of 457 documents

Naisten muistot työstä sodan ja jälleenrakennuksen ajalta kertovat jaksamisesta : lectio praecursoria 13.6.2014

2014

FM Kirsi-Maria Hytösen etnologian väitöskirja ”Ei elämääni lomia mahtunut” Naisten muistelukerrontaa palkkatyöstä talvi- ja jatkosotien ja jälleenrakennuksen aikana tarkastettiin 13.6.2014 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori emerita Kaija Heikkinen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Pirjo Korkiakangas Jyväskylän yliopistosta.

muistotnaisetlcsh:GN1-890lcsh:History (General) and history of Europelcsh:Anthropologymuistitietolcsh:GR1-950lcsh:History (General)kotirintamalcsh:D1-2009työsota-aikatalvisotalcsh:Folklorelcsh:Dkokemuksetjaksaminenmuistelujatkosotajälleenrakentaminensuomalaisetpalkkatyö
researchProduct

"I'm Not Like Indian Women": Reflections of Young European Women in Varanasi, India

2006

The aim of this article is to look at the ways in which young European women staying in the city of Varanasi for long periods of time talk about India and how they negotiate their place and role as women there. There is a common travellers’ discourse that sees India as a difficult and dangerous place to a vulnerable traveler, and the encounters of colonial women with “otherness” have been widely analysed. This article brings this discussion to the post colonial era and endeavors to initiate a discussion about how to understand the encounters between visiting Western women and the locals in India today. The article is based on nine interviews which Korpela conducted in Varanasi, and on her p…

naisetlcsh:GN1-890lcsh:History (General) and history of Europelänsimainen kulttuurilcsh:Anthropologyitämainen kulttuuriIndialcsh:GR1-950lcsh:History (General)lcsh:D1-2009naisen asemalcsh:Folklorelcsh:DgendertourismkulttuurierotIntiapost-colonialismJ@rgonia
researchProduct

Ruskoliljoja ja raparperia. Maalaispihojen kasvit ja puutarhatiedon leviäminen Kainuussa 1900-luvulla

2020

Artikkelissa tarkastellaan puutarhaviljelyn yleistymistä ja puutarhaneuvonnan vastaanottoa maamme syrjäseudulla 1900-luvun aikana. Suomalaisen puutarhakulttuurin ydinalue sijoittuu Etelä- ja Lounais-Suomeen, jossa väestön varallisuus, sivistystaso ja ilmasto mahdollistivat puutarhaviljelyn esimerkiksi kartanoissa jo varhain. Myös pappiloiden ja virkatalojen tiheä verkosto sekä julkiset istutukset edesauttoivat sekä kasvien että viljelytaitojen leviämistä kaikkiin kansankerroksiin. Sen sijaan maan itä- ja pohjoisosissa puutarhan hyöty- ja koristekasvit olivat vielä 1800-luvun lopulla lähes tuntemattomia etenkin maaseutuväestön keskuudessa. Ne alkoivat yleistyä vasta 1900-luvun alkuvuosikymme…

naisetoral historymuistitietohistoriaHistory (General)GN1-890pihatpuutarhanhoitokainuuyardsDD1-2009gardeningFolkloreKainuuGR1-95020th centurygardening adviceAnthropologypuutarhatmarket gardeningHistory (General) and history of Europewomenhistorypuutarhaviljelypuutarhaneuvonta1900-lukuJ@rgonia
researchProduct

Kansa, kansallisuus ja sivistys

2005

Artikkelissa tarkastellaan, millaisia merkityksiä kansakunnalle, kansalliselle kulttuurille ja niiden kehittymisen edellytyksille annettiin sanomalehti Suomettaressa vuonna 1863. Samana vuonna pidetyt, autonomian ajan toiset valtiopäivät on määritelty keskeiseksi tapahtumaksi Suomen valtiolliselle olemassaololle. Niiden lähestyminen vilkastutti lehdistön kirjoittelua tärkeinä pidetyistä asioista. Suometar oli tuolloin yksi suurimmista sanomalehdistä ja tärkein fennomaanilehti. Artikkelissa Suometarta analysoidaan kansallisuuden tulkkina tuoden esille julkisen keskustelun ulottuvuuksia kulttuurisena elämänmallin välittäjänä ja historiatulkintojen tuottajana. Huomion kohteeksi nousevat kansa-…

nationalismi1860-lukusanomalehdistölcsh:GN1-890lcsh:History (General) and history of Europekansallisuusaatelcsh:Anthropologylcsh:GR1-950lcsh:History (General)Suometarsivistyslcsh:D1-2009kansallisuuslcsh:Folklorekansallinen identieteettilcsh:DSuomikansallinen kulttuuriJ@rgonia
researchProduct

Kansa taisteli, museoesineet kertovat

2004

Artikkelissa tarkastellaan etnografista museoesinettä tieteellisenä ja poliittisena kohteena kohdistaen huomio erityisesti siihen, miten kansatieteellisen tutkimuksen näkökulmat ja todellisuuden esitystavat ovat vaikuttaneet kansallisiin rajanvetoihin ja esineiden nationalistisiin muotoihin. Esimerkkitapauksena on Itä-Karjalassa jatkosodan aikana toteutettu laaja kansanperinteen- ja kulttuurin keruu. Artikkelissa osoitetaan, että museoesineiden poliittisuudessa ja niihin sisältyvässä vallassa ei ole niinkään ollut kyse kansatieteen tai sen harjoittajien tietoisista kansallisista ja poliittisista tavoitteista vaan esineiden keruun, luokittelun ja tutkimuksen prosesseista, joissa kansatiede j…

nationalismietnografiakartastotlcsh:GN1-890lcsh:History (General) and history of EuropeItä-Karjalalcsh:Anthropologymuseolcsh:GR1-950lcsh:History (General)toinen maailmansotalcsh:D1-2009lcsh:Folklorelcsh:Dkansatiedepoliittisuusmuseoesineetmuseo-esineetJ@rgonia
researchProduct

Lihavuus terveyden, sairauden ja normaaliuden määrittelyn kohteena

2018

Lihavuudesta ja lihavasta ruumiista on tullut viimeistään viime vuosikymmenen niin kutsutun lihavuusepidemiadiskurssin myötä keskeinen paitsi lääketieteellisen myös sosiaalisen ja moraalisen arvioinnin, yhteiskunnallisen keskustelun ja toimintaohjelmien kohde. Tässä katsausartikkelissa tarkastellaan ruumiin koon ja erityisesti lihavuuden määrittelyä. Artikkelissa eritellään ruumiin koon ja koon määrittelyn taustoja ja perusteita, ruumiin kokoon ja painoon liittyvää valtarakenteita, tiedontuotantoa, kulttuurisia ja sosiaalisia tekijöitä, ja niiden vaikutuksia. Artikkelissa lihavuuden normalisaatiopyrkimykset kytketään medikalisaatiokehitykseen, terveysaatteeseen ja uusliberaaliin eetokseen. …

obesitylcsh:GN1-890lcsh:History (General) and history of Europeneoliberalismlcsh:Anthropologyreview articlelcsh:GR1-950uusliberalismilcsh:History (General)health ideaslcsh:D1-2009katsausartikkelilcsh:Folkloremedikalisaatioterveysaatelcsh:DlihavuusmedicalizationJ@rgonia
researchProduct

Canciones infantiles revisitadas : las nanas en la lírica de Federico García Lorca

2005

Este estudio trata de exponer las interferencias culturales entre la esfera oral, tradicional y anónima, y la esfera culta, escrita e individual, que caracterizan las composiciones lorquianas inspiradas en cantares de arrullo. Se pone de manifiesto la especificidad de la canción de cuna en la lírica de Lorca, en contraste con otros géneros tradicionales y con algún otro autor “neopopular”. El punto de partida de tal interpretación se basa en el análisis de la famosa conferencia de finales de 1928 en que Lorca expresa su visión de la nana española como canto intrínsecamente trágico. Se analiza en un segundo momento las huellas del cantar de cuna en las primeras obras líricas de Lorca para po…

oralidad y escriturafolklore enfantin[SHS.LITT]Humanities and Social Sciences/Literaturecultura popularcanción tradicionalnanalirica del s. XX[ SHS.LITT ] Humanities and Social Sciences/Literaturefolklore infantilGarcía Lorca[SHS.LITT] Humanities and Social Sciences/Literatureberceuseculture populairepoésie espagnole XXe s.oralité et écriturechanson traditionnelle
researchProduct

Orientalism and India

2006

In this article Orientalism, a special hegemonic discourse about "the Orient" by Europeans is discussed by focusing on how it is manifested in a "Western" view of India. Orientalism as a discourse about the Orient is a concept first coined by Edward Said in his book Orientalism (1978) and contains a long history of European way of relating to the Orient as a counterpart of European/Western culture. In this article Orientalist discourses about India by hegemonically Western (and particularly Anglo-Saxon) sources are portrayed and the so-called Indo-Orientalist essentialism defining Indianness from the outside analyzed. Moreover, a Indo-Orientalism as an imported ideology to be used in Indian…

orientalismilcsh:Folklorelcsh:GN1-890lcsh:History (General) and history of Europelcsh:Dlcsh:AnthropologyIntiaIndialcsh:GR1-950lcsh:History (General)lcsh:D1-2009orientalismJ@rgonia
researchProduct

Kuolleiden saaret : historiallisen ajan keskisuomalaisten saarihautausmaiden luonne ja käyttö hautapaikkoina

2010

Kirkkomaiden ulkopuolella sijaitsevat hautasaaret ovat leimallisia erityisesti harvaan asutuille seuduille, joissa kirkkomatkat ovat olleet pitkiä ja hankalia. Saaria on pidetty väliaikaisina hautausmaina, joihin on haudattu kesällä, kelirikkoaikana tai levottomana ajankohtana kuolleet odottamaan myöhempää kuljetusta kirkkomaalle. Saarten käyttöä hautaustarkoituksiin ei ole kuitenkaan systemaattisesti tutkittu. Tässä artikkelissa tarkastellaan Keski-Suomessa sijaitsevien Petäjäveden ja Uuraisten hautapaikkoja sekä niiksi epäiltyjä kohteita. Laajan ja monia tieteenaloja käsittelevän lähdeaineiston kautta artikkeli selvittää kohteiden luonnetta ja niiden käyttöä hauta…

paikannimetlcsh:GN1-890lcsh:History (General) and history of EuropeKeski-Suomilcsh:Anthropologyhistoriallinen aikahautausmaatarkeologialcsh:GR1-950lcsh:History (General)lcsh:D1-2009saarethautaustavatlcsh:Folklorehautalöydötlcsh:Dvainajatsaarihautausmaathautalöydöt
researchProduct

Britannian parlamentti päättämässä asevoimien käytöstä : lectio praecursoria 1.2.2014

2014

FM Teemu Häkkisen yleisen historian väitöskirja The Royal Prerogative Redefined. Parliamentary Debate on the Role of the British Parliament in Large-scale Military Deployments, 1982–2003 tarkastettiin 1.2.2014 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi Dr. Paul Seaward History of Parliamentista, Lontoosta ja kustoksena professori Pasi Ihalainen Jyväskylän yliopistosta.

parlamenttilcsh:Folklorelcsh:GN1-890lcsh:History (General) and history of Europelcsh:Dlcsh:Anthropologylcsh:GR1-950lcsh:History (General)Britannialcsh:D1-2009asevoimat
researchProduct