Search results for "Inkeri"

Tetrazīna ciklu saturoši proteīnu linkeri biokonjugācijā

2022

Tetrazīna ciklu saturoši proteīnu linkeri biokonjugācijā. Strazdiņa R., zinātniskais vadītājs doc. Kļimenkovs I., bakalaura darbs, 39 lappuses, 49 attēli, 33 literatūras avoti, 3 pielikumi. Latviešu valodā. PROTEĪNU LINKERI, 1,2,3-TRIAZOLS, TETRAZĪNS, ALDEHĪDGRUPA Izstrādāta 7 soļu sintēze proteīnu linkerim, kas satur 1,2,3-triazola ciklu, kā arī tetrazīna ciklu un aldehīdgrupu piesaistīšanai mērķa molekulām.

Kielitutkinto ohjaa opetusta ja kannustaa puhumaan

2017

Tässä tutkimuksessa selvitetään vuosina 2003–2016 käytössä olleen kielitutkinnon vaikutuksia inkeriläisten paluumuuttajien paluumuuttovalmennukseen. Inkeriläisillä tarkoitan etnisiä suomalaisia, jotka ovat asuneet Venäjällä jo sukupolvien ajan. Voidakseen muuttaa Suomeen paluumuuttajastatuksen perusteella heidän piti suorittaa A2-tason kielitutkinto. Tutkimuksessa analysoin, kuinka opettajat kuvaavat tutkinnon vaikutusta opetukseensa. Opettajat työskentelivät Venäjällä ja opettivat suomea inkeriläisille, jotka aikoivat muuttaa Suomeen. Kurssin päätarkoituksena oli saavuttaa kielitutkinnossa vaadittu kielitaidon taso.Aineisto koostuu opettajien ja kielitutkintotyöryhmän asiantuntijoiden haas…

Tetrazīna fragmentu saturošu linkeru sintēze proteīnu modificēšanai

2022

Maģistra darbā ir veikta jaunu, alifātisku un PEG fragmentus saturošu, tetrazīna linkeru sintēze proteīnu biokonjugācijai. Darba ietvaros iegūti un izolēti 3 linkeri, kas paredzēti neselektīvai Lys aminoskābju atlikumu modificēšanai, un arī iegūti vēl 3 linkeri, kas paredzēti reģiospecifiskai proteīna N-gala modificēšanai. Darba ietvaros arī izolēts viens linkeris, kas paredzēts His modificēšanai. Visi sintezētie linkeri tika testēti modificējot Borrelia Burgdorferi MlpC lipoproteīnu, kā arī veikta paraugu MALDI-TOF MS analīze, kurā no septiņiem linkeriem, seši ir uzrādījuši konjugāta veidošanos ar MlpC.

Kielitutkinto porttina Suomeen ja astinkivenä suomen kieleen

2017

Artikkelissa tarkastellaan inkerilaisten paluumuuttajien kasityksia kielitutkinnosta, joka heidan oli suoritettava saadakseen oleskeluluvan Suomeen niin sanotulla inkerilaisstatuksella. Kielitutkinto oli kaytossa vuosina 2003–2016. Tarkastelun kohteena ovat myos taman kielitutkinnon vaikutukset kielenopiskeluun. Aineistona ovat paluumuuttovalmennukseen osallistuneiden, tutkintoon valmistautuneiden henkiloiden (n = 97) vastaukset kyselyyn, jonka he tekivat ennen kielitutkinnon suorittamista. Aineistoa tarkastellaan sisallonanalyysin keinoin. Aineiston perusteella kielenoppijat tiesivat tutkinnon rakenteesta ja sen suorittamisesta tietokoneella. Suorittajat olivat hyvin tietoisia myos siita, …

Tetrazīna ciklu saturoši proteīnu linkeri

2022

Proteīnu linkeri. Augšpuls H., zinātniskais vadītājs doc. Kļimenkovs I., bakalaura darbs, 3 lappuses, 27 attēli, 27 literatūras avoti, 2 pielikumi. Latviešu valodā. PROTEĪNU LINKERI, GABRIELA METODE, AZĪDI, AIZSARGGRUPAS, AMĪDU SINTĒZE Bakalura darba ietvaros veikta proteīnu linkera sintēze ar aizsargātu aldehīdgrupu. No 1,8-dibromoktāna sintezēts oktān-1,8-diamīns, kam viena aminogrupa aizsargāta ar Boc-grupu. Aizsargātais diamīns acilēts ar (4-azidofenil)etiķskābi, kas iegūta no (4-aminofenil)etiķskābes. No acilētā produkta ieguva triazolu, no kura tālāk tika iegūts aizsargātais tetrazīna ciklu saturošais proteīnu linkeris.

Entisestä Neuvostoliitosta tulleiden paluumuuttajien sopeutuminen Jyväskylässä

2000

Inkeriläisten sukupolvet ja kielenkäytön muutokset. Kielenkäyttäjien näkökulma attritioon

2013

Tarkastelemme artikkelissamme inkerinsuomen muutosta ja attritiota kielikäsitysten näkökulmasta hyödyntäen etenkin etnografiaa ja kansanlingvististä lähestymistapaa. Artikkelin tavoitteena on tuoda kielenkäyttäjien perspektiivi kielen muutokseen ja attritioon. Artikkeli yhdistää kaksi etnografista tutkimusta, jotka on toteutettu Pietarissa, Pietarin lähialueella ja Petroskoissa. Kaarina Monosen tutkimus keskittyy ensimmäisen sukupolven inkeriläisiin ja siihen, miten he kommentoivat inkerinsuomalaisten kielenkäytön muuttumista elämänhistorian ja muuttuneiden kieliyhteisöjen ja -olojen kautta. Ensimmäisen sukupolven inkeriläiset valaisevat osaltaan myös kielen muutosta ja murteen katoamista y…

Inkerinsuomalaisten paluumuuttajavanhusten toimeentulo ja hyvinvointi Suomessa

2009

Sosiaaligerontologian pro gradu -tutkielmassani tarkastelen ikääntyneiden inkerinsuomalaisten paluumuuttajien asemaa Suomessa erityisesti hyvinvoinnin ja toimeentulon näkökulmista. Tarkastelussa olen ottanut esille sekä viranomaispuhetta että paluumuuttajavanhusten omia näkemyksiä. Erityisesti kiinnostuksen kohteena on eläkeikäisille ja työkyvyttömille maahanmuuttajille tarkoitettu maahanmuuttajan erityistuki, jota koskeva laki tuli voimaan lokakuussa 2004. Tavoitteena on selvittää, ovatko viranomaisteksteissa maaritellyt ongelmat ja niihin ̈ ̈ ̈ tarjotut ratkaisut kohdanneet inkerinsuomalaisten vanhusten arkielämän, eli onko toimeentuloturvan uudistuksella ollut tavoiteltuja vaikutuksia, j…

Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien integroituminen suomalaisille työmarkkinoille

2000

Miten suomea puhutaan Inkerinmaalla? – Kielenkäytön muutoksia jäljittämässä

2013

Keväällä 2013 valmistuneessa väitöskirjassani tarkastelin Pietarin alueen inkerinsuomalaisten nykypäivän suomen kielen käyttöä. Keräsin aineiston etnografista menetelmää hyödyntäen. Aineistoon sisältyy haastatteluja sekä tilannetallenteita vanhainkodista. Mukana on eri-ikäisiä inkerinsuomalaisia, mutta pääosa aineistosta on vanhimmalta ikäpolvelta. Kirjoituksessani esittelen lyhyesti tutkimusta muutamien esimerkkien kautta. Julkaistu versio/Published PDF nonPeerReviewed