Search results for "LIOP"
showing 10 items of 1268 documents
Scripsi manu mea Hartmann Schedel in Munich, Bayerische Staatsbibliothek, clm 490
2014
The Padua-trained medical doctor Hartmann Schedel (1440–1514) of Nuremberg is today perhaps best known for his Liber Chronicarum, printed in Latin and German (Weltchronik) in 1493 with an ambitious programme of xylographies. Thanks to his well-spent study years in Padua (1463–1466), he also played an important role in the dissemination of Italian humanism north of the Alps, as witnessed, for example, by his important collection of inscriptions and Humanist texts. His rich library, consisting of manuscripts, both autographs and written by others, and printed books, was bought from his family by H. J. Fugger of Augsburg (1531–1598) in 1552. Fugger’s library was passed to the Bavarian Court Li…
Miksi amisope ei koe olevansa mediakasvattaja?
2011
Mitä ihmettä - valokuvissako lajityyppejä?
2011
Polyseeminen "vaikka" ja neuvottelun retoriikka / Polysemic forms of "vaikka " and the rhetoric of negotiation
2006
Polysemic forms of vaikka and the rhetoric of negotiation (englanti) 2/2006 (110) Polysemic forms of vaikka and the rhetoric of negotiation The article analyses the use of the Finnish lexeme vaikka ([al]though but also even if, say, for example and on the other hand, indeed) in spoken Finnish, and especially in certain planning and negotiating situations. The forms in which this lexeme occur are described as facilitators of argumentation based on concessiveness. The writer applies the cardinal concessive schema of Couper-Kuhlen and Thompson (2000): In negotiations this schema is used to modify, weaken or contradict statement X and to confirm counter statement Y. The writer hypothesises that…
Konstruktivistisen ja perinteisen oppimisympäristön vertailu yliopistossa
1999
Opetuksen laatu on ollut viime vuosina yleinen puheenaihe maamme yliopistoissa ja korkeakouluissa. Asiaan ovat kiinnittäneet huomiota kaikki keskeiset tahot: yliopisto-opettajat ja heidän etujärjestönsä, opiskelijajärjestöt, työnantajien edustajat sekä yliopistojen ulkopuoliset arvioitsijat. Vallitsee yksimielisyys siitä, että opetuksen kehittäminen ja opetuksen arvostuksen lisääminen on yliopistoyhteisön keskeisiä tehtäviä. – Päivi Tynjälän väitöskirja ”Towards expert know-ledge? A comparison between a constructivist and a traditiona! learning environment in university” tarkistettiin 21.6.1999 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Erno Lehtinen Turun yliopistosta ja kus…
Differentiaalioppiminen koripallon vapaaheiton opetusmenetelmänä
2015
Liikuntataitojen oppiminen on liikunnanopetuksen ja valmennuksen tärkeimpiä tavoitteita. Motoristen taitojen oppimista varten onkin kehitetty useita erilaisia opetusmenetelmiä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on myös osoitettu, että oppimistulokset vaihtelevat hyvin paljon eri menetelmiä käytettäessä. Perinteiset motoristen taitojen opetusmenetelmät ovat perustuneet käsitykseen oppikirjamaisesta suorituksesta, jota on pyritty virheitä korjaten matkimaan mahdollisimman tarkasti. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä tehokkain tapa opettaa ja oppia liikuntataitoja. Runsas vaihtelu on osoittautunut useissa tutkimuksissa merkittäväksi osaksi tehokasta taitojen oppimista, ja Saksassa on kehitetty tämän…
Kansainvälistyvä tieteentekijä kansallisen tiedemaailman laadun parantaja? : haavekuvat ja todellisuus
2020
[Johdanto] Suomalaista tiedepolitiikkaa koskevissa dokumenteissa maalataan kuvaa suomalaisista yliopistoista ja niissä työskentelevistä tieteentekijöistä sisäänpäin käpertyneinä impivaaralaisina, joiden fyysinen paikallaan pysyminen heikentää tutkimuksen ja koulutuksen laatua. Tiedemaailman laadun ajatellaan parantuvan, kun suomalaiset tieteentekijät hakeutuvat ulkomaille huippulaadun pariinja kotiin palattuaan välittävät osaamisensa paikallaan pysyneille. Liikkuvuuden myötä hankittujen kontaktien odotetaan sitovan perifeeriset suomalaiset tiukemmin Suomen rajojenulkopuolella olevaan tieteeseen, joka tässä näkökulmassa on jo lähtökohtaisesti aina parempaa kuin ”kansallinen” tiede. Toinen do…
Systeemiajattelun opetus ja tutkimus
2022
Biologian kenttäopetus yliopistoissa: yhteistyöllä uuteen nousuun
2017
Kenttäkurssit ovat keskeinen osa biologian ja lähitieteiden opetusta yliopistoissa. Luonnossa tapahtuva opetus kehittää sekä ymmärrystä tieteenalan teoreettisista perusteista että ammatillisia käytännön taitoja. Kenttäkursseilla omat havainnot muodostuvat oppimisen perustaksi muiden oppimistapojen rinnalla. Vaikka kenttäopetuksen tarpeellisuudesta ollaan yksimielisiä, kenttäkursseja uhkaavat yliopistojen rahoituksen väheneminen ja tutkimusasemaverkoston karsiminen. Tässä kirjoituksessa pohdimme, kuinka uhkista huolimatta kenttäopetuksen määrää, laatua ja kustannustehokkuutta voidaan lisätä yliopistojen ja niiden tutkimusasemien välisellä yhteistyöllä. nonPeerReviewed
Avoimen väylä hakutapana yliopistokoulutukseen : raportti opinto-ohjaajille ja yliopistojen opintohallinnon henkilöstölle suunnattujen kyselyjen tulo…
2020
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos toteutti keväällä 2020 selvityksen, jossa Toinen reitti yliopistoon -hankkeen (TRY) toimeksiannosta toteutettiin kaksi kyselyä avoimesta väylästä hakutapana yliopistokoulutukseen. Toinen kysely suunnattiin opinto-ohjaajille eri koulutusasteilla ja toinen hankkeessa mukana olevien yliopistojen opintohallinnon henkilöstölle. Kyselyjen tarkoituksena oli tuottaa tietoa TRY-hankkeelle avoimen väylän kehittämiseen, minkä vuoksi kyselyjen pääteemat ja kohderyhmät valittiin niin, että kerättävä tieto mahdollisimman hyvin palvelee hankkeen tiedontarpeita. Tutkijat ja hanketoimijat tekivät yhteistyötä kyselylomakkeiden laadinnassa ja aineistonkeruun kä…