Search results for "LIOP"
showing 10 items of 1268 documents
Korotettu sinun oikea kätesi : Vanhan testamentin ruumiinosailmausten kääntäminen kognitiivisen metaforateorian näkökulmasta.
1999
Quality on the move : discursive construction of higher education policy from the perspective of quality
2007
Taina Saarinen tarkasteli väitöskirjassaan laadun ja eurooppalaisen korkeakoulupolitiikan erilaisia merkityksiä. Millaista korkeakoulupolitiikkaa laadun nimissä on viime vuosikymmeninä tuotettu ja pidetty yllä, ja keiden toimijoiden tarpeita tämä laadun politiikka tukee?- Laatu on tyhjä taulu, johon voidaan heijastaa erilaisia käsityksiä halutusta korkeakoulupolitiikasta, Saarinen määrittelee.Saarinen osoittaa, että ei ole olemassa vain yhtä laatupolitiikkaa vaan useita. Näennäisesti samaan politiikkaan kohdistuu eri tilanteissa erilaisia odotuksia, ja kukin toimintaympäristö on erilainen. Tämä väistämättä taas vaikuttaa politiikkatoimien vastaanottoon. Koulutuksen globalisaatio ei olekaan …
Yliopistot laadun arvioijina : akateemisia käsityksiä laadusta ja laadunvarmistuksesta
2007
Korkeakoulutuksen laadunvarmistuksella pyritään osaltaan lisäämään eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa. Laadunvarmistus ei ilmiönä ole uusi, mutta käsitteenä ja käytännössä se on moniselitteinen ja jopa ristiriitainen. Miten yliopistoissa laadunvarmistus ymmärretään? Tämä raportti pureutuu tähän kysymykseen tarkastelemalla akateemisia käsityksiä laadusta ja laadunvarmistuksesta. Raportissa pohditaan, millainen laadunvarmistusjärjestelmä parhaiten soveltuu yliopistoon. Raportti auttaa korkeakoulujen laatutyötä tekeviä, opetus- ja tutkimushenkilöstöä, opiskelijoita, arvioinnin ammattilaisia ja päätöksentekijöitä paremmin ymmärtämään laadunvarmistusta ja sen edellytyks…
Opiskelijapalautteen käyttökelpoisuus yliopisto-opetuksen kehittämisessä
2008
Kirjoittajat ilmaisevat intressikseen sellaisen pedagogiikan kehittämisen, joka haastaa opiskelijan ottamaan vastuun omasta oppimisestaan ja joka perustuu opiskelijan elämismaailman ja teoriatiedon tutkimusperustaiseen vuorovaikutukseen. ”Jos opiskelu ymmärretään päämääräsuuntautuneeksi toiminnaksi, on mielekästä nähdä arviointi tämän toiminnan välineenä. Arviointia tarvitaan, jotta voidaan pysähtyä miettimään sitä, tehdäänkö oikeita asioita ja tarkoituksenmukaisilla tavoilla. Kyse on siis diagnostisesta arvioinnista. Opettajia tarvitaan haastamaan opiskelijoiden käsitykset. Tämä pätee myös toisin päin. Opiskelijoita tarvitaan haastamaan opettajien käsitykset”, he kirjoittavat.
Digipalvelulain soveltamisesta yliopistoissa
2020
Lailla digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (digipalvelulaki) pannaan kansallisesti täytäntöön saavutettavuusdirektiivi. Digipalvelulaki on tullut voimaan 1.4.2019, mutta voimaantuloon liittyy useita siirtymäaikoja, joista keskeisimmät päättyivät 23.9.2020. Tässä artikkelissa tarkastellaan digipalvelulain keskeisiä käsitteitä ja soveltamisalan rajoituksia yliopistojen kontekstissa. Artikkeli myös avaa keskeiset lakiin liittyvät käsitteet. Yliopistojen kohdalla merkittävä soveltamisalan rajaus on se, että lakia ei sovelleta yliopiston sisäisen hallinnon järjestämiseen. Digipalvelulaissa on myös soveltamisalan rajoituksia koskien opetusta ja tutkimusta. Myös aikasidonnaisen median poikkeus …
Opiskelijoiden motivointi kasvilajien ja niiden tieteellisten nimien opiskelussa
2010
Opetuksessa ja opiskelussa motivaatio on tärkeässä asemassa. Ilman motivaatiota opiskelua ja oppimista ei voi tapahtua. Kasvilajien opiskelu koostuu kahdesta osasta, niiden ulkonäön tunnistamisesta sekä lajinimien opiskelusta. Akateemisella tasolla kasvien nimeämisessä käytetään tieteellistä lajinimeä. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen kasvilajintuntemuskurssin opiskelijoiden opiskelun motivaatiota. Tutkin motivoinnin vaikutusta opiskelijoiden tenttituloksiin ja opiskelumotivaatioon. Motivoivana menetelmänä toimi lukumateriaali ja siihen pohjautuva keskustelu. Motivoinnilla pyrittiin herättelemään opiskelijoiden oman alan asiantunt…
Monikielisyys vai ”English only”? : yliopistojen henkilökunnan asenteet eri kielten käyttöä kohtaan akateemisessa ympäristössä
2017
The strategic internationalisation of academia has had an important impact on the development of English as the lingua franca in all areas (research, teaching, services and administration) and disciplines of universities worldwide. In this paper, the attitudes of university staff in Finland toward the use of Languages Other Than English (LOTE) were analysed. The data for this study stems from one question in a survey conducted in 2009: “As far as foreign languages are concerned, English is often seen as su#cient in Finnish university contexts. Can you think of any reason why other languages should be used?” 1,991 open ended answers to this question were analysed by means of qualitative indu…
Contingent Policies, Complex Contexts and ROAD-MAPPING : Ways and Plays Forward
2023
This chapter first presents an overview of the complex language policy contexts of the internationalising universities. It starts from the multi-layeredness of university language settings and their political contingency and moves on to discuss the ROAD-MAPPING framework and the way it has acknowledged these complexities, both theoretically and empirically. After briefly observing the geographical and disciplinary contexts in the volume, the discussion moves on to the chapters’ contribution to ROAD-MAPPING and the ways in which the chapter authors discuss the benefits and drawbacks of the framework. The coda closes with a suggestion on how the framework could be used differently. For that, …
Mieslastentarhanopettajat kasvattajuuttaan etsimässä : tutkimus mieslastentarhanopettajien syistä hakeutua muuhun kasvattajan ammattiin
1999
History students’ conceptions of history
2016
Historian opiskelijoiden näkemyksiä historiasta on kartoitettu melko vähän, huolimatta siitä, että opiskelijoiden käsitykset vaikuttavat merkittävästi sekä opiskelupaikan valintaan että suhtautumiseen tiedonalaan. Tarkastelemme artikkelissamme 27 historian pääaineopiskelijan kuvaa historiasta oppiaineena ja tieteenalana heidän saapuessaan yliopistoon. Kuvaamme myös, miten opiskelijat itse jäsentävät ensimmäisten opiskelukuukausien aikana mahdollisesti tapahtunutta muutosta näkemyksissään historiasta.