Search results for "LTE"

Finlance : the Finnish journal of language learning and language teaching 1987, Vol. VI

1987

Inhalt Spiewok, Wolfgang: Zu Komposition und Architektonik poetischer Texte, S. 1-28 Bader, Ulf-H. & Zimmermann, Eva-Maria: Die Bedeutung von Textstrukturen für die Sinnerschließung poetischer Texte, S. 29-44 Bock, Christine: Sprachhandlungen als Konstituenten des Textsinns, S. 45-55 Sommerfeldt, Karl-Ernst: Probleme der Textsortenklassifikation aus funktional-kommunikativer Sicht, S. 56-70 Pötschke, Hansjürgen: Aspekte und Probleme einer funktional-kommunikativen Textlinguistik, S. 71-84 Siebert, Hans-Joachim: Zum textsortenspezifischen Zusammenwirken von lexischen und grammatischen Elementen – Überlegungen zu aktuellen Aufgaben einer funktional-kommunikativen Sprachbeschreibung (FKS), S.…

Finlance : the Finnish journal of language learning and language teaching 1992, Vol. XI

1992

Contents Nikko, Tuija: Conversational behaviour in a native and non-native setting, pp. 7-16 Nikula, Tarja: On hedging in native and non-native discourse, pp. 17-35 Piirainen-Marsh, Arja: Managing impositions in NS-NNS conversations, pp. 36-55 Leiwo, Matti: Kielitieto ja vuorovaikutus puheterapiassa ja kieltenopetuksessa, pp. 56-73 Kalaja, Paula: A case of abductive research in a business setting, pp. 74-83 Sihvonen-Hautecoeur, Päivi: Diskurssipartikkelit suoran esityl$en yhteydessã ranskan kielessä, pp. 84-108 Leppänen, Sirpa: Reading and interpretation of written texts as a linguistic, cognitive and social process of negotiation, pp. 109-129 Luukka, Minna-Riitta: Näkökulmia puheen ja kir…

Language Reserve. Now! Follow-up on Pyykkö’s Report Multilingualism into a strength (2017) : Summary in English

2021

Kielivaranto. Nyt! : monikielisyys vahvuudeksi -selvityksen (2017) seuranta

2021

”Englanti jyrää” : kieltenopettajien keinoja ja ehdotuksia kielivalintojen monipuolistamiseksi

2021

Suomen kouluissa opiskellaan yhä vähemmän ja yhä harvempia vieraita kieliä. Valinnaisten kielten opiskelun suosio on laskenut, ja kielitaito on vaarassa jäädä pelkän englannin varaan. Erilaisia toimenpiteitä, kuten kielen opetuksen varhentaminen, on jo tehty. Ne eivät kuitenkaan ole juurikaan lisänneet muiden vieraiden kielten opiskelun suosiota, vaan valtaosa oppilaista ja opiskelijoista opiskelee edelleen vain englantia kotimaisten kielten lisäksi. Kysyimme kieltenopettajilta, millaisia keinoja eri kouluasteilla on jo ollut käytössä valintojen monipuolistamiseksi sekä millaisilla konkreettisilla keinoilla kielivalintoja vielä voitaisiin monipuolistaa. Aineisto on kerätty tammi-helmikuussa…

Kuntanäkökulmaa kansallisen kielivarannon kehittämiseen

2018

Vakiintunutta, mutta näkymätöntä – kaksikielinen toiminta Suomen kunnissa

2018

Jyväskylän yliopisto selvitti yhteistyössä Åbo Akademin kanssa kaksikielisen toiminnan tarjontaa Suomen kunnissa vuonna 2017 opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Selvitys tehtiin Webropol-kyselynä ja haastattelemalla kuntatoimijoita, ja sen tuloksia on raportoitu kahdessa raportissa, joista toinen käsittelee kotimaisten kielten kielikylpyä ja toinen muuta kaksikielistä varhaiskasvatusta ja opetusta. Artikkelissamme tarkastelemme selvityksen päätuloksia, jotka liittyvät toiminnan laajuuteen, hyötyihin ja haasteisiin sekä sen kehittämiseen. nonPeerReviewed

Kieltenopettaja kielikasvatuksen ammattilaisena – asiantuntijuus muutoksessa

2016

Suomalaisessa kielimaisemassa viime vuosina ja vuosikymmeninä tapahtunut ja alati jatkuva moninaistuminen on tehnyt monikieliset ja -kulttuuriset kohtaamiset osaksi arkea yhä useammalle. Kielitaidon käyttäminen, opiskelu ja oppiminen ovat tulleet kaikkien ulottuville, ei pelkästään formaalissa kouluopiskelussa vaan myös lukemattomissa pienissä ja isoissa informaaleissa koulun ulkopuolisissa tilanteissa. Myös näkemys kielitaidosta ja kieltenopiskelun tavoitteista on muuttunut. Kaikki tämä on muuttanut monin tavoin myös kieltenopettajien työtä ja työympäristöjä, ja sen myötä työssä tarvittavan asiantuntijuuden sisältöjä.

Kuntatason kielikoulutusta kehittämässä

2020

Artikkelini perustuu 3.10.2020 tarkastetun väitöskirjani lectio praecursoriaan. Tutkimuksessa tarkastellaan kielenopettajan mahdollisuuksia vaikuttaa monin tavoin kielikoulutuspoliittiseen päätöksentekoon eri toimintaympäristöissä. Tutkimuksen viitekehyksenä toimii ekologinen systeemiteoria. nonPeerReviewed

Minne vie kieltenopetuksen tie? − kansalaisten käsityksiä kielistä ja kieltenopetuksesta

2015

Riittääkö pelkkä englannin kielen osaaminen nykyajan maailmankansalaiselle? Mikä on ruotsin opetuksen tulevaisuus Suomessa? Pitäisikö kieliä opettaa ensisijaisesti puhumisen vai kieliopin kautta? Vastauksia näihin ja moniin muihin kielikysymyksiin tarjoaa Yle Uutisten verkkosivuilla huhtikuun 2015 lopussa puhjennut keskustelu siitä, miten kieliä pitäisi opettaa koulussa. Värikkäitä mielipiteitä kirvoittanut verkkokeskustelu pohjaa alun perin uutisointiin tutkimushankkeesta, jossa kartoitettiin päiväkoti-ikäisten lasten kielikäsityksiä. Tutkimusta on ollut toteuttamassa Kieliverkoston lisäksi Vaasan yliopisto ja Jyväskylän yliopiston kielten laitos. Lehden tässä numerossa Anu Palojärvi valai…