Search results for "Slang"

Slangisanat ja etymologia – vastustamaton yhdistelmä

2017

Språkkontaktdrag i Haparandaungdomarnas muntliga och skriftliga kommunikation

2011

Créativité lexicale dans les textes de rap : étude d'un album de rap français : IAM: L'Ècole de Micro d'Argent

1999

Korejiešu valodas slengs masu medijos 21. gadsimtā

2020

Bakalaura darbā ir apskatīts un analizēts slenga lietojums un tulkojums masu medijos Korejā, 21. gadsimtā. Darba mērķis ir izprast un tulkot Korejiešu valodas slengu, lai atvieglotu valodas un kultūras izpratni. Darbā ņemtas vērā citu valodu ietekmes uz korejiešu valodu, kā arī masu medijos izmantotie neliterārie termini. Pētījuma teorētiskajā daļā aplūkoti slenga un masu mediju definējumi, kā arī vēsturiskā un mūsdienu ārvalstu ietekme uz korejiešu valodu. Būtiska uzmanība veltīta slengam, tā skaidrojumam korejiešu valodā un tulkojumam. Savukārt darba praktiskajā daļā analizēti armijā, darbā un ikdienas dzīvē, pārraidēs un internetā lietotie slenga piemēri un tulkojumi.

Lexical Mixing in a Conversation between Old Helsinki Slang Speakers

2018

In this article, a conversation between Old Helsinki Slang (OHS) speakers recorded in 1965 is examined. A notable feature of OHS is the heavy use of Swedish-based or otherwise un-Finnish words although it mostly follows the grammar of colloquial Finnish. e sample that is analyzed consists of free speech, and it lasts 65 minutes. If uncertain items are taken into account, then the proportion of borrowed lexical items in the data is 29–32%. Function and content words in OHS di er markedly in their etymological origin as the function words are overwhelmingly Finnish. Although OHS has some phonological and phonotactical features that are strikingly “un-Finnish,” it is apparent that these featur…

Lexical Mixing in a Conversation between Old Helsinki Slang Speakers

2018

Engelska – resurs eller hot mot svenska språket på finska högstadiet? : lärarnas synpunkter på engelskans roll i svenskundervisning

2016

Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää ruotsinopettajien mielipiteitä englannin kielen vaikutuksesta ja asemasta yläkoulun ruotsinopetuksessa. Tutkielmassa keskitytään erityisesti siihen voiko ruotsinopettajien mielestä englantia hyödyntää myös ruotsin opettamisessa ja jos voi, niin miten. Lisäksi tutkielmassa selvitetään kokevatko ruotsinopettajat englannin resurssina vai uhkana ruotsin kielelle. Tutkielma on toteutettu kyselytutkimuksena keväällä 2015 ja siihen osallistui 30 ruotsinopettajaa. Sähköinen kyselylomake sisälsi yhdeksän kysymystä, jotka olivat sekä avoimia kysymyksiä että monivalintoja. Materiaali on analysoitu pääasiassa kvantitatiivisin menetelmin, sillä tulokset esitetään …

Limittäiskielisyys osana kuvataiteen prosesseja

2023

Tässä artikkelissa käsittelen kahdeksan Berliinissä asuneen suomalaislähtöisen kuvataiteilijan käsityksiä kielten merkityksestä identiteettiinsä ja taiteeseensa. Vastaan kolmeen tutkimuskysymykseen; ensinnäkin siihen, miten eri kielten käyttö on vaikuttanut taiteilijoiden identiteettiin, toisekseen siihen, miten he käyttävät kieliä visuaalisessa taiteessaan ja lopuksi siihen, mikä rooli kielellä, monikielisyydellä/limittäiskieleilyllä on heidän taiteessaan. Kesällä 2019 ja talvella 2021 kerätty aineisto koostuu kuvataiteilijoiden haastatteluista, ottamistani valokuvista taiteilijoiden työhuoneilta ja heidän töistään sekä heidän julkaisemistaan kirjoista ja nettisivuista. Tässä artikkelissa …

Saako monikielisessä koulussa puhua ruotsia? : Får man prata finska i den flerspråkiga skolan?

2018

Suomen ja ruotsin sekoittumisen välttämiseksi on nähty vaivaa suomalaisessa koulujärjestelmässä. Nyt monikielisyys myllertää koulujen kielikäytänteet uudenlaisiksi. Artikkelissa kysytään, purkaako koulun monikielistyminen raja- aidan myös kahden virallisen kielen väliltä. Toinen vaihtoehto on ajautua kaksinaisjärjestelmään, jossa viralliset enemmistökielet suomi ja ruotsi pidetään erillään toisistaan, samalla kun uudet vähemmistökielet asettuvat koulun käytänteisiin limittäin kulloisenkin opetuskielen kanssa. nonPeerReviewed

"Trollittaa niin että ihan lollittaa" : ttA-johtimiset uudisverbit

2014

Tutkimuksessani selvitän, miten ttA-johdinta käytetään nykypuhekielessä ja miten sen merkitys ja käyttö on muuttunut verrattuna aikaisempaan ja toisaalta yleiskieleen. ttA-johdin on nykypuhekielessä kuten yleiskielessäkin produktiivinen ja monikäyttöinen johdin. Kielioppi ja johtaminen muuttuvat yleensä sanastoa hitaammin, mutta ttA-johtimen nykyinen produktiivinen käyttö puhekielessä vaikuttaa eroavan esimerkiksi muutama vuosikymmen sitten tehdyistä johtimen kieliopillisista kuvauksista, joten ttA-johtimen nykytilan tarkastelu on perusteltua. Tutkimuskysymykseni on kaksiosainen, eli tarkasten ttA-johtimisten uudisverbien muotoa ja merkitystä ja lisäksi vertailen niitä yleiskieleen vakiintu…