Search results for "Suomi toisena kielenä"
showing 10 items of 208 documents
Suomi viittomakielisten toisena kielenä : verbirektioiden viidakossa.
2001
Helppoa vai vaikeaa arvioida? : Yleisten kielitutkintojen suomen kielen arvioijien käsityksiä vironkielisten arvioinnista
2016
Finnish raters’ beliefs about assessing Estonian speakers in a Finnish language test: easy or difficult? This paper aims to contribute to our understanding on rater beliefs and views and to promote transparency in rater’s work in the form of reflection. The paper focuses on professional Finnish raters’ beliefs and views of assessing L1 Estonian speakers in the criteria-referenced Finnish language test of the National Certifi- cates of Language Proficiency test system. Finnish raters (N = 27) were asked via email to shortly reflect on what they find easy and what difficult in rating Estonian speakers’ writing and speaking skills in the Finnish language test. The raters reflected on many issu…
Toimijuus korkeakoulutettujen suomen oppijoiden visuaalisissa narratiiveissa
2018
This socioculturally informed study explores how highly educated Finnish language learners represent their agency in visual narratives. Learners (n=59) were asked to draw two pictures of themselves as Finnish language users and provide verbal interpretations of the drawings. The aim of using visual narratives is to reach aspects such as feelings and beliefs which might be difficult to express verbally. The data were analyzed first by using visual grammar set out by Kress and van Leeuwen (2006) and secondly by content analysis. The findings suggest that learners saw Finnish language as a tool for oral communication. However, difficulties with speaking and listening appeared to restrict learn…
Toimijuus korkeakoulutettujen suomen oppijoiden visuaalisissa narratiiveissa
2018
This socioculturally informed study explores how highly educated Finnish language learners represent their agency in visual narratives. Learners (n=59) were asked to draw two pictures of themselves as Finnish language users and provide verbal interpretations of the drawings. The aim of using visual narratives is to reach aspects such as feelings and beliefs which might be difficult to express verbally. The data were analyzed first by using visual grammar set out by Kress and van Leeuwen (2006) and secondly by content analysis. The findings suggest that learners saw Finnish language as a tool for oral communication. However, difficulties with speaking and listening appeared to restrict learn…
Visuaaliset resurssit suomi toisena kielenä -oppitunneilla : multimodaalinen näkökulma
2013
Oppimateriaaleilla ja muilla luokassa käytetyillä resursseilla on suuri vaikutus siihen, millaiseksi oppimisympäristö muotoutuu ja millaista toimintaa se mahdollistaa. Useat kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että visuaalisten ja multimodaalisten resurssien hyödyntäminen kielen opetuksessa auttaa rakentamaan oppimisympäristöä, joka on pedagogisesti rikas, motivoiva sekä monipuolisia oppimisprosesseja tukeva. Visuaalisuuden roolia suomalaisessa kielen oppimisen kontekstissa ei kuitenkaan ole tutkittu juuri lainkaan. Tutkielman kiinnostuksen kohteena on visuaalisuus hyvin laajasti ymmärrettynä, jolloin perinteisten kuvien lisäksi siihen kuuluvat myös esimerkiksi eleet, esineet, liik…
Selkokieltä vuorovaikutuksessa : tapaustutkimus Lukumummi ja -vaari -toiminnasta
2017
Tämän kandidaatintutkielman aihe on selkokielinen vuorovaikutus suomi toisena kielenä -oppijan ja äidinkielisen puhujan välillä. Selkokielistä vuorovaikutusta on tähän mennessä tutkittu hyvin vähän, kakkoskielisessä vuorovaikutuksessa ei Suomessa lainkaan. Aineistona on kaksi lukutuokioäänitettä yhdeltä Niilo Mäki Instituutin Lukumummi ja -vaari -toimintaan osallistuneelta lukuparilta. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Onko seniorin vuorovaikutuksessa selkokielen ohjeiden mukaisia piirteitä? 2. Onko vuorovaikutuksen selkokielisyydessä havaittavissa muutoksia ensimmäisen ja kymmenennen tuokion välillä? Metodina tutkimuksessa on käytetty keskustelunanalyysiä aiemman, aihetta lähellä olevan tutkimu…
Älypuhelimet oppimistoimintaa jäsentämässä
2016
Situated at the intersection of usage-based and social interactional approaches to L2 learning (CA-SLA, in particular) and informed by usage-based research, this study aims to contribute to a better understanding of the role of objects in understanding and designing language learning activities. In particular, this study aims to contribute to a better understanding of the role of smartphones in group discussions in L2 classrooms. The data comes from “learning-in-the-Wild” tasks designed for courses focusing on conversational Finnish. The interactions around these activities were videotaped and analysed using the methods of multimodal conversation analysis. The analysis shows that in the cla…
Suomen kielen käyttämiseen liittyvät tunteet, käsitykset ja toimijuus
2019
Tässä artikkelissa tarkastelen sosiokulttuurisen teorian näkökulmasta kahden korkeakoulutetun suomen kielen käyttäjän kielenoppimiseen ja kielen käyttämiseen liittyviä tunteita sekä sitä, miten tunteet ja käsitykset kytkeytyvät heidän toimijuuteensa kielenkäyttäjinä. Selvitän myös, millaisia muutoksia tunteissa, käsityksissä ja toimijuudessa on havaittavissa vuoden kuluessa. Pitkittäistutkimuksen aineisto koostuu pääasiassa haastatteluista, jotka on toteutettu aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen loppupuolella ja vuoden kuluttua koulutuksen päättymisestä. Kotoutumiskoulutuksen lopussa avainosallistujat kokivat kieliahdistukselle tyypillisiä tunteita ennen kaikkea suullisissa vuo…
"I've been raised to value the human equality" : Finnish as second language teachers' intercultural communication competence at the integration train…
2013
Maahanmuuttajataustainen oppilas ja natiivioppilas kollaboratiivisissa tehtävätilanteissa
2016
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka maahanmuuttajataustainen, suomea toisena kielenä opiskeleva oppilas vuorovaikuttaa natiivioppilaan kanssa kollaboratiivisissa tehtävätilanteissa. Tutkittavina oli kolme yleisopetukseen integroitua S2-oppilasta. Kaksi heistä oli 2.-luokkalaisia ja yksi oli 6.-luokkalainen. Aineisto kerättiin osallistuvalla havainnoinnilla ja työparien kanssa tehtävätilanteista käydyillä keskusteluilla. Tutkimusta varten laadittiin sekä 2.-luokkalaiselle että 6.-luokkalaiselle työparille kaksi kollaboratiivista tehtävää. Toinen oli geometrinen peilipeli ja toinen parilukutehtävä. Työparin työskentelystä otettiin kuvia ja videonpätkiä, joiden pohjalta oppilaat palautti…