Search results for "Tutkiva oppiminen"

Differenzierung beim Inquiry-based Learning im naturwissenschaftlichen Unterricht : Ein Differenzierungstool für das Experimentieren im Sinne des For…

2022

Differenzierung ist ein wichtiges Unterrichtsprinzip. Konzepte zur Leistungsdifferenzierung existieren jedoch hauptsächlich für inhaltliche Kompetenzen, Lesen, Schreiben und mathematische Kompetenzen. Differenzierung in Bezug auf prozedurale Kompetenzen wie Hypothesen aufstellen, Experimente planen, Experimente durchführen und Schlussfolgerungen ziehen wurden bisher kaum entwickelt. Dabei kann eine Kombination von Diagnostik und Scaffolding die Differenzierung beim Vermitteln prozeduraler Kompetenzen sehr gut unterstützen. Im Buch wird für diesen Zweck ein Differenzierungstool für die Sekundarstufe zum Experimentieren im Sinne von Inquiry-based Learning (Forschendes Lernen) für die Fächer B…

Opettajaopiskelijoiden käyttämät viestinnälliset lähestymistavat alakoulun luonnontiedon oppitunneilla : kohti dialogista tutkivaa oppimista

2012

Kokkonen, T. 2012. Opettajaopiskelijoiden käyttämät viestinnälliset lähestymistavat alakoulun luonnontiedon oppitunneilla. Kohti dialogista tutkivaa oppimista. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. 64 sivua. Luonnontieteiden opetusta on viime aikoina kehitetty kohti tutkivaa oppimista. Tämä on näkynyt myös Jyväskylän yliopiston opettajankoulutukseen, jossa on pyritty uudistamaan luonnontiedon kurssia (POM11YL) vastaamaan paremmin nykyistä käsitystä hyvästä luonnontiedon opetuksesta. Lukuvuonna 2010–2011 opettajaopiskelijat tutustuivat kurssin aikana ilmastonmuutokseen ja dialogisen tutkivan opetuksen ajatuksiin. He suunnittelivat ja toteuttivat…

Ilmiömäistä! : ilmiölähtöinen lähestymistapa uudistamassa opettajuutta ja oppimista

2020

Ilmiömäistä tarjoaa kokonaisvaltaisen kuvan siitä, mitä ilmiölähtöinen lähestymistapa oppimiseen edellyttää oppijoilta itseltään, heidän opettajiltaan ja kouluttajiltaan sekä miten ilmiölähtöisyys voi kytkeytyä toimintakulttuuriin ja opetussuunnitelmatyöhön. Asiantuntijat tarkastelevat artikkeleissaan tutkimusperustaisesti muun muassa toimintakulttuurin ja opetussuunnitelman yhteyttä, toimijuutta ja ryhmäprosesseja sekä pedagogisia käytänteitä oppiainerajat ylittävissä ilmiölähtöisissä oppimiskokonaisuuksissa peruskoulussa, lukiossa ja opettajankoulutuksessa. Ilmiömäistä on ensimmäinen kattava yleisesitys ilmiölähtöisen oppimisen mahdollisuuksista ja haasteista. Se on tarkoitettu käsi- ja o…

Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja uudet lukutaidot

2022

Tutkiva soitonopiskelu : soitonopiskeluprosessin tarkastelua oppimis-, tiedonhankinta- ja luovuusteorioiden näkökulmasta

2005

"Mä vaan tykkään jos tutkitaan eri asioita ja mä innostun niistä kaikista" : lasten käsityksiä tiede- ja teknologiakasvatusta, matematiikkaa ja taite…

2017

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lasten käsityksiä ja kokemuksia päiväkodissa toteutetusta STEAM-toiminnasta. STEAM-pedagogiikka on uusi oppimismenetelmä, jossa integroidaan tieteen, teknologian, taiteen ja matematiikan oppisisältöjä ja toteutetaan tutkivaa toimintaa. Uusi varhaiskasvatussuunnitelman perusteet korostaa laaja-alaista osaamista, lasten osallisuutta ja leikin tärkeyttä. Nämä kaikki voidaan yhdistää pedagogiikassa tutkivan toiminnan ja STEAM-pedagogiikan avulla. Tutkimus toteutettiin laadullisena käyttäen fenomenografista otetta. Tutkimuksen aineisto kerättiin kolmesta keskisuomalaisesta päiväkodista, jotka osallistuivat keväällä 2016 toteutettuun STEAMing-pilotointii…

Tutkiva oppiminen tuntisuunnitelmissa : ympäristö- ja luonnontiedon pedagogiikan kurssin vaikutukset opetuksen suunnitteluun

2015

Tässä tutkimuksessa selvitän, millä tavalla luokanopettajaksi opiskeleville tarjottu ympäristö- ja luonnontiedon pedagogiikan koulutusjakso vaikuttaa heidän kykyynsä suunnitella tutkivan oppimisen mukaisia oppitunteja. Tarkastelen asiaa vertailemalla opiskelijoiden laatimia tuntisuunnitelmia, joista ensimmäiset on tehty ennen ympäristö- ja luonnontiedon pedagogiikan kurssia ja toiset sen jälkeen. Tutkimukseni aineisto koostuu vuonna 2012, ympäristö- ja luonnontiedon pedagogiikan kurssin aikana laadituista tuntisuunnitelmista, jotka analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tuntisuunnitelmissa käsitellään fysiikan ainesisältöön kuuluvan nosteen käsitteen opettamista peruskoulun …

Työelämätaitojen kehittämisen mallit korkeakoulutuksessa

2012

Yliopistojen sisällä käydään keskustelua humboltilaisen sivistysyliopistoihanteen ja muuttuneiden yhteiskuntasuhteiden yhteensopivuudesta. Haastajiksi ovat nousseet työvoimakompetenssit. Artikkelin kirjoittajat erottavat tutkimissaan korkeakouluissa kolme työelämäntaitojen kehittämisen mallia, jotka he nimeävät spesialistimalliksi, integratiiviseksi malliksi ja verkostoituneen kulttuurin malliksi.

Varhaisvuosien tiede- ja teknologiakasvatusta, matematiikkaa ja taiteita integroivaa STEAM-toimintaa perhepuistossa

2017

STEAM-toiminnassa elämä ja koulutus sitoutuvat toisiinsa. Oppimisen eri alueet - tiede- ja teknologiakasvatus, taiteet ja matematiikka – limittyvät toisiinsa ja antavat mahdollisuuden holistiseen, elävään ja mukautuvaan oppimiskäsityk- seen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää perheiden kokemuksia STEAM-toiminnasta ja oppimisen eri alueiden integroimisen hyödyistä ja haas- teista. Perheille järjestetyn toiminnan tavoitteena oli kannustaa lapsia ja heidän vanhempiaan tutkimaan yhdessä ja vahvistaa vanhempien osallisuutta STEAM- toiminnassa häivyttäen ennakkoluuloja tiede- ja teknologiakasvatusta sekä matematiikkaa kohtaan. Tutkimuksen aineisto kerättiin havainnoimalla perheitä Mäki- …

"Tää on hauskaa puuhaa" : tutkiva toiminta varhaiskasvatuksen tiedekerhoissa

2016

Tutkimusten mukaan varhaislapsuudessa muodostuneet asenteet tiedekasvatuksesta vaikuttavat lasten tieteen oppimiseen myöhemmin. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, millaista on lasten tutkiva toiminta heille järjestetyissä tiedekerhoissa, ja mikä tutkimisessa innostaa lapsia. Tutkimuksen aineisto kerättiin yksityisessä päiväkodissa 5–6-vuotiaille lapsille järjestetyissä tiedekerhoissa. Kerhoissa oli 5 erilaista teemaa. Kerhokertoja oli 9 ja kerhoihin osallistui yhteensä 7 lasta. Tiedekerhot videoitiin ja videot litteroitiin tekstiksi. Aineisto analysoitiin laadullisesti. Tiedekerhoihin osallistuneet lapset olivat kiinnostuneita tutkimisesta. Lapset toivat esille, että tutkiminen oli …