Search results for "analyysi"

Saamelaisuuden diskursiivinen rakentaminen Suomen saamelaiskäräjien lausuntoteksteissä

2017

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen sitä, miten saamelaisuuden käsitettä rakennetaan diskursiivisesti Suomen saamelaiskäräjien vuosien 2014–2016 välillä julkaisemissa poliittisissa lausuntoteksteissä. Käyttämäni aineisto on valikoitu tutkimusasetelmasta käsin, ja tutkin sen avulla saamelaisuuden käsitteen rakentamista kriittisen diskurssianalyysin menetelmiä hyödyntäen. Tutkielmani perustuu tieteenfilosofisesti sosiaalisen konstruktionismin varaan, ja siinä alkuperäiskansaisuutta lähestytään jälkikoloniaalisen yhteiskuntateorian tradition kautta, ilmiöön liittyvät historialliset valtasuhteet tiedostaen. Tutkimusasetelmani jakautuu neljään alatutkimuskysymykseen. Ensimmäisessä tarkaste…

A Personal Values-Based Approach to Understanding Users’ Co-Creative and Co-Destructive Gaming Experiences in Augmented Reality Mobile Games

2022

Background: Understanding how users evaluate their experiences has been recognized as being fundamental to designing services that meet the users’ needs and support the emergence of positive rather than negative value outcomes in service use. Still, the current literature does not explicitly describe how the users’value determination unfolds or how the levels of experienced value could be measured to support service design. We address this gap in the context of augmented reality (AR) mobile games by scrutinizing users’ personal values as a potential basis for achieving such an understanding. Method: Through a qualitative content analysis of 43 in-depth laddering interviews with active Pokém…

Vammaisuus mediassa : diskurssianalyyttinen tutkimus Helsingin Sanomien vammaisuutta käsittelevistä kerronnallisista artikkeleista vuosina 2010-2014

2015

Kastikainen, Matti & Lehtonen, Matti. 2015. Vammaisuus mediassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus Helsingin Sanomien vammaisuutta käsittelevistä kerronnallisista artikkeleista vuosina 2010–2014. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto. 58 sivua. Tutkielmassa tarkasteltiin Helsingin Sanomissa vuosina 2010–2014 julkaistuissa kahdeksassa vammaisuutta käsittelevässä kerronnallisessa artikkelissa rakentuvaa kuvaa vammaisuudesta. Helsingin Sanomien vammaisuutta käsittelevien artikkeleiden tarkasteleminen arvioitiin tärkeäksi, jotta huomattaisiin millaisten mediassa rakentuvien merkitysten perusteella ihmisten on mahdollista luoda mielikuviaan vammais…

Leimattu lapsuus? Vammaisuuden rakentuminen ammatti-ihmisten puheessa ja teksteissä

2006

Ammattilaisten antamissa selityksissä lapsen vammasta tulee hallitseva piirre ja esimerkiksi lapselle annettuun diagnoosiin latautuu helposti voimakkaita odotuksia. Diagnoosia saatetaan pitää vaikeuksien ratkaisijana tai lapsen toiminnan selittäjänä.Lapsuutta leimaa jatkuva vaatimus toivotusta osaamisesta, käyttäytymisestä ja tavasta oppia. Kehitykseen liittyvää tietoa käytetään hyväksi, kun päätetään esimerkiksi ovatko lapset valmiita osallistumaan johonkin toimintaan tai ansaitsevatko he paikan koulun yleisopetuksessa.Kun puhutaan vammasta tai kehityksestä, arvioitavat ominaisuudet irrotetaan lapsesta. Taitoja ja suoriutumista käsitellään itsenäisinä kokonaisuuksinaan ilman, että lapseen …

Vammaisuus yläkoulun ja lukion oppikirjoissa

2015

TIIVISTELMÄ Tausta, Anna. 2015. Vammaisuus yläkoulun ja lukion oppikirjoissa. Erityispeda-gogiikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. 53 sivua. Oppikirjat ovat tärkeässä roolissa suomalaisessa koulussa. Niitä käytetään paljon osana opetusta ja ne sosiaalistavat oppilaita osaksi vallitsevaa kulttuuria. Aikaisemmissa tut-kimuksissa oppikirjojen on havaittu kuvaavan yhteiskunnan erilaisia marginaalisia ryh-miä vähän ja yksipuolisesti. Erityisen vähän oppikirjoissa on käsitelty vammaisia henki-löitä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin vammaisuudelle rakennettuja merkityksiä ja vammais-ten henkilöiden asemointia oppikirjoissa. Tutkimuksen aineisto koostui yläkou…

Erilainen lapsi päivähoitohenkilöstön puheessa : diskurssianalyyttinen tutkimus inkluusiokehittämishankkeen alussa

2009

ADHD-diagnoosin saaneiden lasten vanhempien diagnoosille rakentamat merkitykset

2016

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia merkityksiä vanhemmat rakentavat lapsensa ADHD-diagnoosille sekä miten ADHD-diagnoosin saanut lapsi asemoidaan diagnoosille annetuissa merkityksissä. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten vanhemmat selittävät ADHD:n syitä. Tutkimuksen analyyttisena viitekehyksenä oli diskurssianalyysi ja aineisto koostui 13 vanhempien haastattelusta. Analyysia ohjasi sosio-konstruktionistinen ajattelu ADHD:n sosiaalisesta rakentumisesta kielenkäytössä. Tulokset osoittivat vanhempien merkityksellistävän ADHD-diagnoosia monin eri tavoin. Vanhempien puheesta tunnistettiin kolme ADHD-diagnoosiin tukeutuvaa merkitystä: ADHD selittäjänä, AD…

Isien diskurssit työn ja perheen yhteensovittamisesta

2012

Lasten ja aikuisten väliset suhteet vanhempien päihdeongelmaa käsittelevissä Tiimi-lehden teksteissä vuosina 2000-2013

2019

Miten päihdetyössä määritellään lasten ja aikuisten välisiä suhteita, kun vanhemmat käyttävät ongelmallisesti päihteitä? Millainen toiminta on lapsille päihdetyön avunsaajana mahdollista? Artikkelissa kysymyksiin vastataan päihdetyön erikoislehdestä vuosina 2000–2013 kerätyn aineisto avulla. Parental substance abuse is known to cause a range of problems for children. This article looks at how childadult relations are defined in professional texts dealing with parental substance abuse and associated problems. The dataset consists of 86 texts published in 2000– 2013 in the A-Clinic Foundation’s Tiimi journal, which is dedicated to issues of substance abuse prevention and treatment. The meanin…

Miten yksinäisyys huomioidaan vanhuspoliittisissa strategioissa?

2012

Tutkimukseni koskee ikäihmisten yksinäisyyden huomioimista vanhuspoliittisissa strategioissa. Kartoitan tutkimuksessa palvelurakenteen vastaamista yksinäisyyden problematiikkaan ikäihmisten elämässä strategioiden tasolta. Tutkimukseni ikäihmiset ovat yli 75-vuotiaita, joiden katsotaan tekeillä olevan vanhuspalvelulain luonnoksen mukaan olevan eräänlaisen rajapyykin saavuttaneita henkilöitä. Palvelujen tarve kasvaa 75 vuotta täyttäneillä selvästi. Suurinta palvelutarve on neljännessä iässä ja useimmat yli 85-vuotiaat ovat perustuslain 19 §:n 1 momentissa kuvattuja välttämätöntä huolenpitoa tarvitsevia henkilöitä vanhustenhuollon palveluissa. Palveluja tarjottaessa ja suunniteltaessa on järke…