Search results for "avidiini"
showing 10 items of 13 documents
Bradavidiinista johdetun bradpeptidin karakterisointi ja soveltuvuus affiniteettikromatografiaan
2012
Bradavidiini on Bradyrhizobium japonicum bakteerista löydetty avidiinin ja streptaviidiinin kaltainen proteiini. Avidiini on peräisin kanasta ja streptavidiini Streptomyces avidinii bakteerista. Bradavidiinin aminohapposekvenssi on noin 30 prosenttisesti samankaltainen avidiinin ja streptavidiinin ydinalueiden sekvenssien kanssa. Bradavidiini koostuu 138 aminohaposta ja C-terminaalisesti pienennetty bradavidiini, ns. bradcore, 118 aminohaposta. Bradavidiinilla on useimpien avidiinien tapaan tetrameerinen kvaternaarirakenne ja se muistuttaa sekä rakenteeltaan että toiminnaltaan avidiinia ja streptavidiinia. Bradavidiinilla on muiden avidiinien tapaan kyky sitoa voimakkaasti D-biotiinia. Avid…
Chicken genome analysis reveals novel genes encoding biotin-binding proteins related to avidin family
2005
Background A chicken egg contains several biotin-binding proteins (BBPs), whose complete DNA and amino acid sequences are not known. In order to identify and characterise these genes and proteins we studied chicken cDNAs and genes available in the NCBI database and chicken genome database using the reported N-terminal amino acid sequences of chicken egg-yolk BBPs as search strings. Results Two separate hits showing significant homology for these N-terminal sequences were discovered. For one of these hits, the chromosomal location in the immediate proximity of the avidin gene family was found. Both of these hits encode proteins having high sequence similarity with avidin suggesting that chic…
Bifunktionaalisten reagenssien synteesi, ominaisuudet ja sovellukset
2006
Avidin engineering : modification of function, oligomerization, stability and structure topology
2003
Avidiini on neljästä samanlaisesta alayksiköstä muodostunut tetrameerinen glykoproteiini, jota esiintyy luontaisesti, pieninä pitoisuuksina, kanan munanvalkuaisessa. Eräs avidiinin merkittävimmistä ominaisuuksista on sen kyky sitoa vitamiini biotiinia. Avidiinin ja biotiinin välinen vuorovaikutus on voimakkain tunnettu luonnossa esiintyvä ei-kovalenttinen sidos proteiinin ja sen ligandin välillä. Tätä ominaisuutta on hyödynnetty jo pitkään lukuisissa bio- ja lääketieteellisissä sovelluksissa, jotka yhdessä muodostavat niin kutsutun (strept)avidiini-biotiini -teknologian. Avidin is a basic and rather stable tetrameric glycoprotein found in chicken egg-white. It has an enormous affinity towar…
Strongavidiini - biotiinia sitova merisiilestä peräisin oleva avidiinin kaltainen proteiini
2009
Biotiinia eli vitamiinia H suurimmalla luonnossa tavatulla ei-kovalenttisella affiniteetilla sitovaa avidiinia ja sen bakteeriperäistä sukulaisproteiinia streptavidiini käytetään laajasti erilaisissa avidiini-biotiini teknologian sovellutuksissa. Alun perin avidiini löydettiin kananmunan valkuaisesta ja sen rakenne on myöhemmin selvitetty tarkasti. Avidiinilla ja streptavidiinilla on monia hyödyllisiä ominaisuuksia. Avidiinin ja streptavidiinin on havaittu biotiiniin sitouduttuaan olevan erittäin stabiileja proteiineja, jotka kestävät hyvin mm. proteolyyttisiä entsyymejä ja ne omaavat voimakkaan lämmönkestävyyden. Yksi avidiini koostuu neljästä samanlaisesta monomeeristä, joista jokainen py…
Experimental studies on carbon nanotubes and graphene functionalized via physical adsorption with cellulose and avidin
2018
In this Thesis I have experimentally studied structural, electronic, and optical properties of hybrids of nanocarbon materials, carbon nanotubes (CNT) and graphene, and certain biomacromolecules. The latter are especially xylan, a type of hemicellulose, and avidin, an important protein. Complexes of CNT with hemicellulose are attractive because the hybrid material is soluble in water. The conductive transport properties of thin films of CNT /hemicellulose have been systematically studied with different experimental tools. These are low temperature DC conduction measurements, Kelvin probe microscopy, and optical conductivity measurements at terahertz frequencies. The results clearly indicate …
Avidiini-HABA-kompleksin karakterisointi ja kontrollointi
2011
Avidiini on tetrameerinen proteiini, jota on tutkittu ja käytetty paljon ligandien sitomiskykynsä ansiosta. Avidiinin luonnollinen ligandi on biotiini, jonka affiniteetti avidiiniin on erittäin voimakas (Kd=10-15 M). Avidiini kykenee sitomaan myös muita ligandeja, mutta pienemmällä affiniteetilla. Yksi avidiiniin sitoutuvista molekyyleistä on HABA (4’-hydroksiatsobentseeni-2-karboksyylihappo) -atsoväri, jota on käytetty avidiini-biotiiniteknologiassa hyväksi. HABA-molekyylillä on kaksi eri rakenteellista isomeerimuotoa, trans- ja cis-isomeerit. Yleensä se esiintyy tasomaisena molekyylinä eli trans-isomeerina, mutta se voi menettää tasomaisen rakenteensa ja ilmentyä tällöin cis-isomeerinä. A…
Engineering of charge, biotin-binding and oligomerization of avidin : new tools for avidin-biotin technology
2002
Avidin is a tetrameric glycoprotein found in chicken egg white. Due to its remarkably high affinity for biotin, avidin has widely been used in biological and biotechnical applications in life sciences. Avidin is also a highly stable protein, maintaining its functional tetrameric structure at high temperatures, extremes of pH, and in the presence of strong denaturants. In the present study we wanted to find out whether different properties of avidin can be modified with protein engineering using rational design. We used the 3D-structure of avidin together with sequence information from various avidin-like proteins to plan these changes. Besides shedding more light on the protein chemical bas…
Intracellular delivery of baculovirus and streptavidin-based vectors in vitro : towards novel therapeutic applications
2008
Geeniterapia on kokeellinen lääketieteellinen hoitomuoto, jonka pyrkimyksenä on korvata solujen perintöaineksen puuttuva tai vaurioitunut geeni ja sen tuote. Toistaiseksi geeniterapian kliiniset kokeet ovat kohdistuneet pääasiassa syövän, sydän- ja verisuonisairauksien ja yksittäisten geenivirheiden aiheuttamien sairauksien hoitoon.Geenien kuljettamiseen soluihin, kudoksiin tai elimiin käytetään joko synteettisiä tai virusperäisiä kuljettimia. Kuljettimien kehittämisessä kuhunkin tautimalliin sopivaksi on kuitenkin vielä monia haasteita, kuten syntyvät immuniteettireaktiot sekä hoitogeenin ilmentymisen riittävä tehokkuus kohdekudoksessa. Johanna Laakkonen seurasi väitöstutkimuksessaan lupaa…