Search results for "isku"

Immanente Kritik und soziales Leben. Selbsttransformative Praxis nach Hegel und Dewey

2020

“Diagnosing” the Need or in “Need” of a Diagnosis? Reconceptualizing Educational Need

2017

This chapter is based on compulsory school experiences of students diagnosed with Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD) and their parents in the educational context of Finland. Located in the theoretical framework of Disability Studies, the chapter aims to contribute to theory of inclusive education by initiating a new dialogue on conceptual foundations of inclusive schooling. In this regard, the chapter first deconstructs the concept of educational need that stems from the field of traditional special education as contradictory to the original ideals of inclusive education. It then moves on to reconstruct the concept of educational need in accordance with the foundational values …

Einleitung : Diskursschulen kontrastiv. Grundzüge – Methoden – Perspektiven

2020

International audience

Hybrid Engagement: Discourses and Scenarios of Entrepreneurial Journalism

2018

Although the challenge posed by social media and the participatory turn concerns culture and values at the very heart of journalism, journalists have been reluctant to adopt participatory values and practices. To encourage audience participation and to offer journalism that is both trustworthy and engaging, journalists of the future may embrace a hybrid practice of journalistic objectivity and audience-centred dialogue. As innovative and experimental actors, entrepreneurial journalism outlets can perform as forerunners of such a culture. By analysing discourses in the “About Us” pages of 41 entrepreneurial journalism outlets, the article examines the emerging journalistic ethos of entrepren…

« Allianz-Arena, Orange Vélodrome & Co: zum Werbepotenzial kommerzieller Namen von Sportplätzen im deutsch-französischen Vergleich »

2021

International audience; Aktualität und Relevanz Der neueste Versuch, eine European Super-League einzuführen, verdeutlichte einmal mehr, dass Fußballfans meistens nur noch als bloße Konsumenten des Produkts Fußball betrachtet werden. Allerdings belegten die Reaktionen von Politikern (The Economist 2021) und von den Fans selbst, dass im europäischen Fußball andere Gesetzmäßigkeiten gelten als von Investoren angenommen. Gewinnmaximierung unter Ausschluss des sportlichen Wettbewerbs und ohne Berücksichtigung gewachsener Strukturen, Traditionen und Fankulturen scheint (noch) nicht vermittelbar (Mustroph 2021). Dass dennoch immer neue Geldquellen erschlossen werden, zeigt das wachsende Phänomen d…

Linguistic Landscape geht digital: „Virtuelle sprachliche Landschaften“ auf Instagram am Beispiel der Weinstraßen in zwei mehrsprachigen Regionen (El…

2021

International audience; Kontext Die heutige Digitalisierung der Kommunikation wirft ein neues Licht auf traditionelle LL-Praktiken und -Problemstellungen (Androutsopoulos 2014). In Anschluss an Ivkovic & Lotherington (2009) und auf der Pilotstudie von Hiipala et al. (2019) aufbauend kann ein neuer Strang in der LL-Forschung identifiziert werden, der den gut etablierten LL-Begriff auf digitale und virtuelle Räume auszudehnen versucht, wie an der Prägung des Begriffs „virtuelle sprachliche Landschaft“ abgelesen werden kann. Parallel dazu werden soziale Netzwerke heutzutage immer mehr in touristischen Kontexten verwendet, an erster Stelle von Touristinnen, die somit – und meistens unmittelba…

Stalinismi musiikissa : narodnost-käsite Neuvostoliiton musiikkipolitiikan diskursseissa 1930-luvulla

2016

Tässä maisterintutkielmassa tarkasteltiin yhden sosialistisen realismin alakäsitteen, narodnostin, merkitystä ja asemaa Neuvostoliiton musiikkipolitiikassa 1930-luvulla. Narodnost-käsitteen merkitystä selvitettiin suhteessa 1930-luvun Neuvostoliiton laajempiin poliittisiin diskursseihin, mikä toi esille Neuvostoliiton virallisen taidesuuntauksen muotoutumisen yhteyden tuon ajan historialliseen ja poliittiseen kontekstiin. Käsitteen määrittelyssä hyödynnettiin kahta historian ja kielen suhdetta tarkastelevaa teoreettista viitekehystä, diskurssintutkimusta ja käsitehistoriaa. Näiden teorioiden pohjalta luotiin lähestymistapa, jossa käsitteiden nähdään muodostuvan diskursseista. Näin ollen käs…

Typisch Mann : Die Repräsentation von Männlichkeit in Cosmopolitan Online

2017

Sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja siitä, että sukupuoliin liittyvien stereotyyppien käyttö tulisi lopettaa, on käyty viime vuosina keskustelua kasvavassa määrin. Jotkin mediat kuitenkin jatkavat ennakkoluulojen ja stereotyyppien vahvistamista, vaikka kaikkea ei sanottaisikaan eksplisiittisesti. Tässä kandidaatintutkielmassa keskitytään siihen, millainen kuva miehistä annetaan Cosmopolitan-lehden saksalaisella Internet-sivulla. Materiaalina käytettiin kahta miehet-palstalla julkaistua artikkelia, joista toisen aiheena oli se, millaisissa tilanteissa miehet valehtelevat ja toisen se, mitä miehet todella tarkoittavat tekstiviesteillään. Tutkimuksessa analysoitiin objektiivisuuden vuoksi my…

Auttamisen diskursiivinen rakentuminen Facebookissa Refugees Welcome Keski-Suomi -sivulla

2016

Maisterintutkielmassani tarkastelen, miten turvapaikanhakijoiden auttaminen rakentuu diskursiivisesti Facebookissa Refugees Welcome Keski-Suomi -sivulla. Euroopan pakolaiskriisin myötä Suomeen saapui viime vuonna yli 30 000 turvapaikanhakijaa, mikä synnytti kansalaisten keskuudessa auttamishalun, jollaista ei ole aikaisemmin Suomen mittakaavassa nähty. Tarkastelemani Facebook -sivu perustettiin turvapaikanhakijoiden auttamisen koordinoimiseksi. Vastaavanlaista sivustoa ei ole aikaisemmin perustettu, joten kyseessä on varsin uusi sosiaalisen median ilmiö. Päätutkimuskysymykseni on: Miten auttaminen rakentuu diskursiivisesti Facebookissa Refugees Welcome Keski-Suomi -sivulla? Tämä kysymys jak…

Yliopistouudistuksen diskursiivinen rakentuminen Jyväskylän yliopistoyhteisössä 2009-2010

2012

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Suomen uudelle yliopistolaille (2009) annettuja ristiriitaisia merkityksiä Jyväskylän yliopistoyhteisössä. Yliopistouudistus toi mukanaan merkittäviä taloudellisia ja ideologisia muutoksia suomalaiseen yliopistokenttään, ja siksi muutoksista on kiistelty paljon. Keskusteluissa on kuitenkin luonnehtinut ”yliopistouudistus hyvänä vs. pahana” -asettelu, joka ei ole paras mahdollinen tapa lähestyä uudistuksen jälkiteollisia syitä ja moninaisia seurauksia. Diskurssintutkimuksen näkökulmasta yliopistouudistuskeskustelut ovat kielellisten ”totuuksien” luomista siitä, mikä on suomalaisten yliopistojen tarkoitus nyky-yhteiskunnassa. Näillä ”totuuksilla” eli ylio…