Search results for "isku"

Äidinkieleltään suomenkielisten s2-opettajien kieli-ideologinen suhde suomen kieleen

2014

Suomen kielellä on äidinkieleltään suomenkielisten s2-opettajien elämässä kaksi eri roolia: se on sekä äidinkieli että opetettava, toinen tai vieras, kieli. Tutkin sitä, millaista kieli-ideologista suhdetta suomen kieleen tämä kielen hyvin erilaisten roolien asetelma synnyttää. On tärkeää tutkia opettajien kieli-ideologista suhdetta siihen kieleen, jota he opettavat, koska heidän ideologiansa välittyy opetuksesta oppijoille. Niin kieli- kuin muutkin ideologiat ovat esimerkiksi opetuksessa käytännön työssä ilmeneviä taustalla vaikuttavia ajatusrakennelmia. Ne vaikuttavat sekä yksilön että yhteisön tasolla. S2-opetusta kehitetään parhaillaan voimakkaasti, joten tutkimusaiheeni on ajankohtaine…

Fachsprachen als Objekte der Diskurslinguistik: Epistemologische und methodologische Überlegungen am Beispiel von Finanzdiskursen

2020

International audience; Kontext und Problemstellung Dass Fachsprachen sich nicht auf Terminologie und Phraseologie reduzieren lassen – wie einst von der ISO-Norm 1087 behauptet –, ist seit langem zur Binsenwahrheit in der Fachsprachenforschung (Roelcke 2010) geworden. Die so gennannten textlinguistischen und kognitiven „Wenden“ (Figge 2000, Adazmik 2004) haben Begriffe wie Textmuster, Wissenssysteme, mentale Repräsentationen usw. in neues Licht gerückt und auch für die Analyse von Fachtexten fruchtbar gemacht (vgl. Baumann 1992 für ein erstes integratives Analysemodell). Vor diesem Hintergrund und im Anschluss an Gautier (2008, 2014, 2019) zielt der Beitrag darauf ab, die hohe Relevanz der…

Frames und konzeptuelle Metaphern: ein kognitiver Ansatz für die Fachsprachenforschung

2017

International audience; Der Vortrag geht der Frage nach potentiellen kognitiven Ansätzen in der Fachsprachenforschung nach: Nach vielen mehr oder weniger tiefgreifenden Turns wird ja diese linguistische Teildisziplin – wie die Linguistik überhaupt – immer mehr mit kognitiven Fragestellungen und Methodologien konfrontiert, die unter einer Bezeichnung wie Specialized Communication Studies (Schubert 2011) subsumiert werden können.Auf Grund eines Korpus finanzpolitischer Berichte der europäischen Zentralbank (=aus dem Englischen übersetzter Skripte der Pressekonferenzen) und der Bundesbank (= Monatsberichte) soll im Anschluss an Sullivan (2013) gezeigt werden, wie so genannte konzeptuelle Metap…

Kalmbergin kartasto R VI : List 2

1855

Dziedāšanas reprezentācija Vecumnieku novada iedzīvotāju atmiņstāstos

2015

Bakalaura darba mērķis ir atklāt, kā dziedāšanu reprezentē cilvēku atmiņstāsti Vecumnieku novadā, kā arī noskaidrot, kāda nozīme un vērtība tajos piešķirta dziedāšanas tradīcijām un kāda loma dziedāšanas reprezentācijā ir piešķirta konkrētai apdzīvotajai vietai. Teorētiskā daļa balstās uz nacionālās identitātes, nācijas, reprezentācijas, atmiņstāstu un mutvārdu vēstures jēdzienu skaidrojumu. Konteksta daļā sniegts ieskats latviešu nacionālās identitātes un dziedāšanas tradīciju raksturojumā, kā arī īss Vecumnieku novada apraksts. Pētāmais atmiņstāstu materiāls iegūts ar daļēji strukturētās intervijas metodi. Empīriskie dati analizēti ar kvantitatīvo kontentanalīzi un diskursa vēsturisko ana…

Latgales identitātes diskurss laikrakstā "Latgolas Vōrds" Kārļa Ulmaņa autoritārā režīma laikā (1935-1940)

2016

Bakalaura darba mērķis ir noskaidrot, kāds bija Latgales identitātes diskurss laikrakstā “Latgolas Vōrds” Kārļa Ulmaņa autoritārā režīma laikā no 1935. gada līdz 1940. gadam. Teorijā aplūkota identitātes teorētiskā izpratne, nacionālā un reģionālā identitāte, iztēlotās kopienas jēdziens, kā arī ideoloģija un reprezentācija. Diskursa vēsturiskās analīzes un kvantitatīvās kontentanalīzes rezultāti liecina, ka reprezentētā Latgales reģionālā identitāte ir nacionālās identitātes sastāvdaļa, kas balstās uz konkrētā reģiona atšķirīgajām iezīmēm, salīdzinot ar citiem reģioniem. Latgales identitātes diskursā būtiskākā nozīme ir atšķirībām reģiona ekonomiskajā situācijā, atšķirīgā reliģiskajā pieder…

Mikä kunnalle nimeksi? : etnologinen tutkimus kunnan nimen merkityksestä kuntalaisille Kouvolan kuntaliitoksen toteuttamisen aikana

2016

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani kunnan nimen merkitystä kunnan asukkaille. Tarkoituksenani on syventää ymmärrystä siitä, miksi kunnan nimi aiheuttaa paljon keskustelua kuntaliitoksen toteuttamisen aikana. Tutkielmaani varten keräsin Kouvolan seudun uuden kunnan nimeä käsitteleviä tekstiviestikommentteja Kouvolan Sanomien Napakat-mielipidepalstalta. Viestien analysoinnissa käytin lähilukua sekä tulkitsevaa diskurssianalyysia. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassani toimivat kuntasamaistumisen ja psykologisen omistajuuden käsitteet. Aineistosta käy ilmi, että kunnan asukkaille merkityksellisessä kunnan nimessä yhdistyvät kuntalaisten kokemukset kunnasta sekä nimen paikannettavuus ni…

Biskup Franciszek Jop w aktach bezpieki (1952-1976 [1979])

2016

Socjalistyczne państwo ludowe przez lata prowadziło szeroką siatkę agenturalną, obejmując kontrolą realnych, potencjalnych i wyimaginowanych przeciwników systemu. W sposób szczególny inwigilowano pasterzy Kościoła, których, razem z innymi duchownymi, uważano za główną siłę antysocjalistyczną w PRL. Jak każdy wyższy duchowny, tak i biskup Franciszek Jop inwigilowany był przez funkcjonariuszy komunistycznego aparatu bezpieczeństwa. Informacje o nim i jego działalności gromadzono już od pierwszych dni powojennych. Wraz z przejściem pasterza do archidiecezji krakowskiej w 1952 r. bezpieka założyła na biskupa Jopa sprawę agenturalno-operacyjną, którą kontynuowano po objęciu przez niego posługi p…

Alt vil være, som det var før. Krisediskurs og utopi i Ben Lerners 10:04

2020

Sammendrag Krisenarrativer er et centralt emne i Ben Lerners anden roman, 10:04 (2014). Romanen, som indledes og afsluttes med en storm, undersøger de konsekvenser og forventninger, der er forbundet med at udnævne en bestemt hændelse eller tid til at være en krise, hvad enten begivenheden er opstået som følge af naturen, økonomien eller individuelle årsager. Antropologen Janet Roitman har beskrevet, hvordan krisenarrativer definerer og former vores forståelse af verden og på denne måde begrænser vores muligheder for at forandre verden. I 10:04 forsøger Lerner, i efterdønningerne af den finansielle krise i 2007-09, at undersøge, hvordan krisens rammeværk påvirker vores forståelse af verden, …

Formålet med kroppsøvingsfaget : Fremkomsten av diskurser innen norsk kroppsøving: En kvantitativ tverrsnittstudie

2018

Master grunnskolelærerutdanning for trinn 5-10, 5-årig masterprogram IDR507 - Universitetet i Agder 2018 Background and purpose: The purpose of physical education is a highly discussed theme today, mostly because of the unclear core of the subject. This study aims to investigate the emergence of the health-discourse, the sports-discourse and the «bildung» -discourse, as well as to examine which of these discourses that are the most prominent within Norwegian physical education. The study also aims to investigate the emergence of gender differences in the discourses in the subject, if there is a difference in experienced discourses based on schooling as well as investigating if students' wel…