Search results for "kansanlingvistiikka"

Inkeriläisten sukupolvet ja kielenkäytön muutokset. Kielenkäyttäjien näkökulma attritioon

2013

Tarkastelemme artikkelissamme inkerinsuomen muutosta ja attritiota kielikäsitysten näkökulmasta hyödyntäen etenkin etnografiaa ja kansanlingvististä lähestymistapaa. Artikkelin tavoitteena on tuoda kielenkäyttäjien perspektiivi kielen muutokseen ja attritioon. Artikkeli yhdistää kaksi etnografista tutkimusta, jotka on toteutettu Pietarissa, Pietarin lähialueella ja Petroskoissa. Kaarina Monosen tutkimus keskittyy ensimmäisen sukupolven inkeriläisiin ja siihen, miten he kommentoivat inkerinsuomalaisten kielenkäytön muuttumista elämänhistorian ja muuttuneiden kieliyhteisöjen ja -olojen kautta. Ensimmäisen sukupolven inkeriläiset valaisevat osaltaan myös kielen muutosta ja murteen katoamista y…

Jyväskyläläisnuorten murre- ja kieliasenteita

2014

Tutkimuksessa on selvitetty jyväskyläläisnuorten murre- ja kieliasenteita. Aineisto on kerätty kyselylomakkeella tammikuussa 2014 Jyväskylän Cygnaeus-lukiossa ja Jyväskylän ammattiopistossa opiskelevilta 44 nuorelta. Tarkoituksena on ollut selvittää, millaisena nuoret pitävät omaa kielivarianttiaan, millaiseksi he kokevat Jyväsky-län puhekielen ja millaisina muut puhekielen variantit näyttäytyvät heille. Tutkielman avulla on haluttu vahvis-taa kielitietoisuuden ja kieliasenteiden tutkimuksen asemaa osana kielellisen variaation tutkimusta. Tutkimuksen pohjana toimivat aikaisemmat suomalaisessa sosiolingvistiikassa tehdyt tutkimukset sekä erityisesti Marjatta Palanderin vuonna 2011 julkaistu …

Lohtajalaisnuorten ja -eläkeläisten murreasenteita

2016

Kandidaantintutkielmassani tarkastelen lohtajalaisten murreasenteita. Aihe on ajankohtainen ja yhteiskunnallisesti relevantti, sillä Lohtaja liitettiin Kokkolaan kuntaliitoksessa vuonna 2009 ja nämä yhteen liitetyt alueet ovat kielellisesti hyvin erilaisia. Lohtajalla puhutaan keskipohjalaismurretta, kun taas Kokkola historiallisesti ruotsinkielisenä alueena ei kuulu mihinkään murrealueeseen. On oleellista selvittää ei-lingvistien eli maallikkojen käsityksiä murteesta ja kielestä tällaisilla alueilla. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: Millaiseksi Lohtajan murre koetaan ja millaisia asenteita Lohtajan murteeseen ja sen puhujiin kohdistuu? Millaiseksi lohtajalaiset kokevat oman kielimuotons…

”Ensimmäinen reaktio on ’ei’" : suomalaisten fanifiktiokirjoittajien asenteita suomenkielistä fanifiktiota kohtaan

2017

Tutkimus käsittelee äidinkieleltään suomenkielisten fanifiktiokirjoittajien suhtautumista suomenkieliseen fanifiktioon sekä kirjoittajien kielivalintaperusteita. Suomessa fanifiktio on vielä melko vähän tutkittu aihe, eikä kirjoittajia ole ennen lähestytty kieliasenteiden näkökulmasta. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Millä perusteella äidinkieleltään suomenkieliset fanifiktiokirjoittajat ovat valinneet kirjoituskielensä? 2) Miten kirjoittajat asennoituvat suomen kielellä kirjoittamiseen ja suomenkielisen fanifiktion kirjoittajiin? 3) Miten kirjoittajat asennoituvat suomenkielisen fanifiktion säilymiseen? Tutkimuksessa hyödynnetään sekä kansanlingvistiikkaa että fanitutkimusta. Tutkimu…

Kansanlingvistinen tutkimus savolaisesta sanankäytöstä (Anne-Maria Nupponen: "Savon murre" savolaiskorvin. Kansa murteen havainnoijana; kirja-arvoste…

2011

Kirja-arvio: [Anne-Maria Nupponen: "Savon murre" savolaiskorvin. Kansa murteen havainnoijana] nonPeerReviewed

Etunimien herättämät mielikuvat

2012

Elixia-liikuntakeskuksen ryhmäliikuntatuntien nimistä

2013

Tutkielmassani tarkastellaan ELIXIA- liikuntakeskuksen ryhmäliikuntakalenterissa esiintyvää nimistöä. Tutkimus kuuluu nimistöntutkimuksen alaan. Tutkimuskohteena ovat ryhmäliikunta-tuntien nimet, jotka voidaan luokitella osaksi kaupallista nimistöä. Tarkasteltavia nimiä on 44. Nimet on kerätty ELIXIAn suomalaisilta nettisivuilta (elixia.fi) keväällä 2013. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella ryhmäliikuntatuntien nimiä kansanlingvistisestä näkö-kulmasta. Tarkoituksena on siis selvittää, miten hyvin kielenkäyttäjät osaavat tulkita nimiä, ja mitä mieltä he ovat ryhmäliikuntatuntien nimistä. Aineisto on kerätty kyselylomakkeella 58 vastaajalta. Vastaajiksi on valittu eri-ikäisiä miehiä ja n…

Verkkokielen vaikutus jyväskyläläisnuorten puheessa

2015

Tutkimuksessa on selvitetty verkkokielen vaikutusta jyväskyläläisnuorten puheessa. Tutkimus nojaa kansanling-vistiikkaa mukaillen nuorten omiin kielellisiin käsityksiin ja asenteisiin kyseisestä aiheesta. Aineisto on kerätty kahden ryhmähaastattelun avulla Jyväskylän normaalikoulussa talvella 2015, jolloin haastateltavat olivat kahdek-sasluokkalaisia. Tarkoituksena on ollut selvittää, mitä verkkokielen ilmauksia on siirtynyt jyväskyläläisnuorten puheeseen. Sen lisäksi nuorilta tiedusteltiin tietoa sanojen alkuperästä, merkityksistä ja käyttötilanteista sekä siitä ovatko merkitykset muuttuneet alkuperäisistä merkitystään ilmausten yleistyttyä myös puheeseen. Aihe on mielekäs tutkittavaksi, s…

Maallikot kieltä kuvaamassa : kielen muutoksen diskurssit ja kieli-ideologiat kielenkäyttäjien puheessa

2017

Tutkielmassa tarkastellaan maallikoiden kielipuhetta eli puhetta kielestä. Kieli on puhututtanut ihmisiä aina, ja kielen kommentointi ja arvottaminen ovat kiinteä osa kielenkäyttöä. Viime vuosina julkisessa keskustelussa on väläytelty uhkakuvia suomen kielen tulevaisuudesta, jopa kuolemasta. Tutkimuksen motivaatio nouseekin tästä kielikeskustelusta sekä maallikoiden ja lingvistien näkökulmaeroista siinä. Lingvistit ovat valitettavan usein sivuuttaneet maallikoiden kielinäkemykset, ja maallikot puolestaan syyttävät kieliasiantuntijoita kielen rappeutumisesta. Keskustelu kaipaisikin rakentavaa vuorovaikutusta näiden kahden ”leirin” välillä. Tutkimuksen aineistona on verkkokeskusteluja, jotka …

Liudennus murretutkimuksissa ja savolaismurteisessa kirjallisuudessa

2004

Palatalisation in dialect research and in literature written in the Savo dialect (englanti) peerReviewed