Search results for "kieli"
showing 10 items of 2706 documents
Language ideological landscapes for students in university language policies: inclusion, exclusion, or hierarchy
2022
Many universities in non-English speaking countries have been adopting English as a medium of instruction to internationalize their education. We set out to compare the language policies of a Finnish and a Japanese university using the lens of language ideology – a set of normative beliefs about the social dimension of language. Data were collected from selected documents of the two universities, and analyzed utilizing critical discursive psychology. This social constructionist approach allows mapping out language ideological landscapes – interrelationships among different co-occurring language ideologies – from which students may draw ideas about how they orient themselves towards their pe…
Oppimiskontekstin vaikutus oppijanpragmatiikkaan : astemääritteet leksikaalisina nallekarhuina
2015
Artikkelissa käsitellään oppimisympäristön vaikutusta astemääritteiden käyttöön. Astemääritteet ovat jonkin ominaisuuden asteen suurta, kohtalaista tai vähäistä määrää ilmaisevia, pragmaattista merkitystä kantavia adverbeja (esim. melko, hyvin, tosi). Oppimisympäristön vaikutusta käsitellään artikkelissa korpusten avulla. Vaikka tällä hetkellä käytössä olevat oppijansuomen aineistot eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään esimerkiksi tekstien tehtävänantojen suhteen, voidaan niiden avulla tehdä alustavia havaintoja oppimiskontekstin vaikutuksesta ja edelleen hypoteeseja tulevia tutkimuksia varten. Oppimiskontekstilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sitä ympäristöä, jossa kieltä opitaa…
The environment of a bilingual classroom as an interactional resource
2018
Both schoolscape studies and recent conversation analytic (CA) research on classroom interaction have demonstrated that material artefacts such as images, texts and different kinds of objects found in classrooms have a significant role in educational practice. This article turns the spotlight on social action within a bilingual classroom, exploring how participants visibly orient to the surrounding material environment during instructional interaction. The data consist of video-recorded lessons from secondary-level education. A multimodal conversation analytic investigation focuses on interactions during which participants attend to classroom texts and semiotic objects in ways that foregrou…
Minä sairaanhoitajana: tulevaisuuden minuudet motivaatiota muokkaamassa
2013
Ulkomaalaisen terveydenhoitoalan henkiloston ammatillinen kielitaito on herattanyt julkista keskustelua Suomessa, mutta alalle kouluttautuvat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat kielitaitoineen ovat olleet vasta vain tieteellisen keskustelun kohteena. Tassa artikkelissa tarkastelen, mita odotuksia Suomessa englanninkielisessa koulutusohjelmassa sairaanhoitajiksi opiskelevilla maahanmuuttajilla on kielitaidostaan ja tulevaisuudestaan ja kuinka odotukset nakyvat motivoituneisuutena tyoharjoitteluissa. Motivaatiota lahestytaan kompleksisena, identiteettiin nivoutuvana ilmiona, jonka ytimessa on toimijuus. Tutkimus sijoittuu sosiokognitiiviseen viitekehykseen, jossa kieli ja motivaatio nahdaan…
The Marginalisation of Finely Tuned Semiotic Practices and Misunderstandings in Relation to (Signed) Languages and Deafness
2014
AbstractWhen people draw on the available modal resources (e.g. gestures) in specific contexts over time, those resources come to display regularities. The more a community uses and regulates those resources, the more fully and finely articulated their regularities and patterns become. Modes, organised by regular means of representation, are constantly transformed by users, depending on what the community needs. This paper discusses the way semiotic resources and practices, i.e. social actions with a history, used by sign language signers in visually oriented communities, as well as the research in such domains, have been marginalised. The paper reflects some of the main reasons for such ma…
Ensimmäisten suomenkielisten murretutkimusten metakieli
2017
Suomalaisen murteentutkimuksen alku sijoittuu 1800-luvulla ajankohtaan, jolloin tieteellistä suomen kieltä ei vielä ollut olemassa. Kielestäkin oli kirjoitettu suomeksi vähän, ja kieliopit olivat suurimmaksi osaksi muunkielisiä. Suomenkielisistä kieliopeista saatu terminologia ei riittänyt murteiden äänneopin käsittelyyn, eli suomeksi kirjoittavilta tutkijoilta puuttuivat sopivat metakielen mallit. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten eri murteiden tyypillisiä piirteitä nimettiin ja kuvailtiin murteentutkimuksen ensimmäisinä vuosikymmeninä. Aineistona ovat 1860‒1890-luvuilla julkaistut tutkimukset, jotka edustavat vertailevaa, deskriptiivistä tutkimussuuntaa. Euroopassa 1870-luvulla tapa…
Kielitutkinto porttina Suomeen ja astinkivenä suomen kieleen
2017
Artikkelissa tarkastellaan inkerilaisten paluumuuttajien kasityksia kielitutkinnosta, joka heidan oli suoritettava saadakseen oleskeluluvan Suomeen niin sanotulla inkerilaisstatuksella. Kielitutkinto oli kaytossa vuosina 2003–2016. Tarkastelun kohteena ovat myos taman kielitutkinnon vaikutukset kielenopiskeluun. Aineistona ovat paluumuuttovalmennukseen osallistuneiden, tutkintoon valmistautuneiden henkiloiden (n = 97) vastaukset kyselyyn, jonka he tekivat ennen kielitutkinnon suorittamista. Aineistoa tarkastellaan sisallonanalyysin keinoin. Aineiston perusteella kielenoppijat tiesivat tutkinnon rakenteesta ja sen suorittamisesta tietokoneella. Suorittajat olivat hyvin tietoisia myos siita, …
Syntisen pääkaupungin viaton äänne : kielipolitiikkaa, kaupunkikielihistoriaa, sukupuolittunutta kielenkäyttöä ja vähän queeriäkin
2021
Arvioitu teos: Mia Halonen, Samu Nyström, Heikki Paunonen & Johanna Vaattovaara: Stadin syntinen s. Helsinki: Art House 2020. 353 s. isbn 978-951-884-755-0.
"Vierasta korostusta on niin vähän, että arvaan viro" : yleisten kielitutkintojen suomen kielen arvioijien käsityksiä suomenruotsalaisten puhumasta s…
2022
Artikkelissa tarkastelemme Yleisten kielitutkintojen suomen kielen arvioijien (N = 44) käsityksiä suomenruotsalaisten puhujien (N = 9) oletetusta ensikielestä. Tutkimuksemme aineisto perustuu Suomen Akatemian rahoittamaan Rikkinäistä Suomea: Aksenttien arviointi yhteiskunnallisena portinvartijana (2018– 2022) -hankkeeseen, jossa tutkitaan vieraan aksentin vaikutusta suullisen kielitaidon arvioinnissa. Analysoimme sisällönanalyysin avulla arvioijien kirjallisia vastauksia liittyen puhujien ensikieleen ja siihen liittyviin perusteluihin. Artikkelissa kuvaamme, miten usein ja miksi suomen kielen arvioijat pitivät suomenruotsalaisia suomen kielen puhujia virolaisina puhujina. Arvioijat tunnisti…
Suomalaista ruotsia keskiajalta nykypäivään
2020
Arvioidut teokset:
 Marika Tandefelt (toim.): Finländsk svenska från medeltid till 1860. Svenskan i Finland – i dag och i går III:1. Helsinki: Svenska litteratursällskapet i Finland 2019. 416 s. isbn 978-951-583-456-0.
 Marika Tandefelt (toim.): Finländsk svenska från 1860 till nutid. Svenskan i Finland – i dag och i går III:2. Helsinki: Svenska litteratursällskapet i Finland 2019. 458 s. isbn 978-951-583-457-7.