Search results for "metsästys"

Will legal international rhino horn trade save wild rhino populations?

2020

Wild vertebrate populations all over the globe are in decline, with poaching being the second-most-important cause. The high poaching rate of rhinoceros may drive these species into extinction within the coming decades. Some stakeholders argue to lift the ban on international rhino horn trade to potentially benefit rhino conservation, as current interventions appear to be insufficient. We reviewed scientific and grey literature to scrutinize the validity of reasoning behind the potential benefit of legal horn trade for wild rhino populations. We identified four mechanisms through which legal trade would impact wild rhino populations, of which only the increased revenue for rhino farmers cou…

"You look delicious" : symbolisen metsästyksen, symbolisen kannibalismin ja ruoan motiivit Margaret Atwoodin romaanissa The Edible Woman

1998

Was There a Taboo on Killing Wolves in Rome?

2014

The treatment given to wolves differed from the treatment meted out to other large predators. The Romans generally seem to have refrained from intentionally harming wolves. For instance, they were not hunted for pleasure (but only in order to protect herds that were out at pasture), and not displayed in the venationes, either. The special status of the wolf was not based on national ideology, but rather was connected to the religious importance of the wolf to the Romans. peerReviewed

Intensive Management and Natural Genetic Variation in Red Deer (Cervus elaphus)

2017

The current magnitude of big-game hunting has outpaced the natural growth of populations, making artificial breeding necessary to rapidly boost hunted populations. In this study, we evaluated if the rapid increase of red deer (Cervus elaphus) abundance, caused by the growing popularity of big-game hunting, has impacted the natural genetic diversity of the species. We compared several genetic diversity metrics between 37 fenced populations subject to intensive management and 21 wild free-ranging populations. We also included a historically protected population from a national park as a baseline for comparisons. Contrary to expectations, our results showed no significant differences in geneti…

Kulttuurikuvia kivissä : pragmaattisia lähestymistapoja pohjoisen Fennoskandian pyyntikulttuurien kalliotaiteeseen

2014

Tutkielmassa käsitellään kalliotaidetta pragmaattisesta näkökulmasta. Pohdinnan kohteena ovat käytännön elämään liittyneet merkitykset, joita pohjoisen Fennoskandian kalliotaiteiden kuvilla ja kuvakallioilla mahdollisesti oli niitä tehneille yhteisöille. Tarkastelun keskipisteessä ovat kalliotaiteen tuotantoon oletettavasti liittyneet kulttuuriekologiset ja sosiokulttuuriset tekijät.

Hiien hirven hiihtämähän : metsästyksen sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia

2008

Pro gradu - työssäni tutkimuksen kohteena on selvittää suomalaisen metsästyksen yhteiskunnallisia ulottuvuuksia ja yksittäisen metsästäjän tuntemuksia, arvoja ja metsästykseen liitettyjä sosiaalisia merkityksiä. Käyn läpi metsästyksen historiaa sekä järjestäytyneen ja institutionalisoituneen metsästyksen ja metsästysseuratoiminnan syntyvaiheita. Laajemmalla tasolla pohdin metsästyksen yhteiskunnallista oikeutusta ja metsästyksen kritiikistä käytyä keskustelua. Aineistona on käytetty metsästysaiheista kirjallisuutta ja muutamaa metsästystä käsittelevää tutkimusta. Lisäksi olen haastatellut kahdeksaa metsästäjää kahden eri riistanhoitopiirin alueelta. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoi…

Metsästyksen koetut hyvinvointivaikutukset : "elämyksiä ja onnistumisia"

2017

Heinonen, K. 2017. Metsästyksen koetut hyvinvointivaikutukset: ”Elämyksiä ja onnistumisia”. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma, 49 s., 2 liitettä. Metsästys on yksi suomalaisten perinteisistä harrastuksista. Vuonna 2015 metsästyskortin lunasti 306 277 henkilöä. Metsästyksen koettuja hyvinvointivaikutuksia on kuitenkin tutkittu hyvin vähän. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää metsästystä harrastavien terveyttä, mielenhyvinvointia ja elämänlaatua. Tutkimuksen aineisto kerättiin internet-kyselylomakkeella, joka toimitettiin kesäkuussa 2017 kaikkiin Suomen riistanhoitoyhdistyksiin jaettavaksi jäsenille. Kyselyyn vastasi 1817 henkilöä. Tutkimusaineisto a…

Joku järki pitäs petopolitiikkaan saaha : modernin metsästäjän susikuva postmodernissa tilanteessa

2007

Tutkimuksen kohteena on keskisuomalaisen, keski-ikäisen metsästäjän susikuva ja siihen liittyvät ilmiöt, jotka valottavat tämän eläinkuvan moninaista kietoutumista yhteiskunnallisiin muutoksiin. Tavoitteena on tutkia teemahaastatteluaineiston avulla, miten metsästäjät puhuvat sudesta ja millainen susikuva heidän puheidensa perusteella muodostuu. Oletuksena on, että ihmisen ja eläimen välisen suhteen viimeaikaiset muutokset heijastuvat jollakin tavoin myös metsästystä harrastavien keskuudessa. Tutkimusaineistona on kuusi teemahaastattelua. Haastateltavat tavoitin erään Keski- Suomen riistanhoitopiirin alueella sijaitsevan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan kautta. Aineiston analyysi t…

Hirvenmetsästäjien epävirallista paikannimistöä

2012

Tutkielma käsittelee hirvenmetsästäjien epävirallista paikannimistöä. Seuruemetsästyksessä paikannimistöllä on keskeinen asema. Usein tulee tarve viitata täsmällisiin paikkoihin, joilla ei välttämättä ole virallista karttanimeä. Tällöin käytetään jonkinlaista epävirallista ilmausta. Tutkimuksessa on kyse pienten, tiiviiden ryhmien käyttämästä nimistöstä. Aineisto koostuu noin 470 epävirallisesta paikannimestä. Osa aineistosta, noin 60 nimeä, on kerätty syksyllä 2008 ja loput syksyllä 2010 lomakekyselyllä, johon tuli vastauksia Keski-Suomen alueelta kahdeksalta metsästysseuralta viidestä eri kunnasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista metsästäjien käyttämä paikannimistö on ja …

Metsästyksen kentän logiikka ja kulttuurinen kestävyys

2017

Metsästyskulttuuri on muutoksessa maaseudun rakenteellisen murroksen myötä. Muutos sisältää jännitteitä, jotka liittyvät yhtäältä metsästyskulttuurin säilyttämiseen ja toisaalta uusien toimijoiden ja käytäntöjen omaksumiseen paikallisyhteisöissä. Metsästysseurat ovat avainroolissa uusien metsästäjien rekrytoinnissa. Artikkelissa tarkastellaan metsästysseurojen jäseneksi ottoa ja ulossulkemisen logiikkaa Pierre Bourdieun kenttäteorian avulla. Metsästäjien haastattelut valottavat metsästysseurojen paikallisia käytäntöjä. Metsästysseuran jäsenyyden saaminen perustuu sosiaaliseen vaihtoon, joka noudattaa sosiaalisen tunnistamisen ja arvonannon logiikkaa. Jäsenyys edellyttää pääomia, joiden arvo…