Search results for "nimistö"
showing 10 items of 57 documents
Korpusonomastinen tutkimus slanginimistä Hesa ja Stadi digitaalisissa diskursseissa
2019
Artikkelissamme selvitämme Helsinkiä tarkoittavien slanginimien, Hesan ja Stadin, käyttöä uudentyyppisen aineiston ja menetelmän avulla. Aiemmissa näitä nimiä koskevissa tutkimuksissa lähtökohta on ollut kvalitatiivinen, mutta tässä tutkimuksessa lähdemme liikkeelle laajasta digitaalisesta aineistosta ja tilastollisista menetelmistä. Tutkimuksemme on uusi avaus nimistöntutkimuksessa, ja nimitämme sitä korpusavusteiseksi nimistöntutkimukseksi, lyhyemmin korpusonomastiikaksi.
 Aineistonamme on laaja Suomi24-keskustelufoorumista muodostettu ja Kielipankista saatava Suomi24-korpus, josta olemme hakeneet Hesa- ja Stadi-nimet. Tutkimus toteutetaan korpusavusteisena diskurssintutkimuksena. Mo…
Suomalaisen perheen yhteisen sukunimen lyhyt historia
2016
Viimeistään 1900-luvulta lähtien on ajateltu, että yhteinen sukunimi symboloi suomalaista perhettä julkisissa yhteyksissä ja muodostaa perheenjäsenten yhteisen identiteetin perustekijän. Suomen lainsäädännön mukaan naiset olivat kuitenkin velvollisia ottamaan aviomiehensä sukunimen vain lyhyen aikaa, 1930-luvulta 1980-luvulle ulottuvalla ajanjaksolla. Pohdin artikkelissani, miksi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkuvuosikymmenten ajatusmaailma vaikutti hyvin pitkään suomalaisten sukunimistöön. peerReviewed
Napoleon in Central Finland: The Fashion of Giving Children Rulers’ Names
2012
Somalialaistaustaiset nuoret nimistönkäyttäjinä Itä-Helsingissä
2011
Artikkelin tutkimuskohteena ovat Itä-Helsingissä asuvat somalialaistaustaiset nuoret. Tutkimuksessa tarkastellaan somalialaistaustaisten nuorten omassa asuinympäristössään käyttämää paikannimistöä sekä nimistöhaastattelujen tavoitteita ja tuloksia. Tutkimuksen aineistona on viiden iältään 12–17-vuotiaan somalialaistaustaisen haastattelut, jotka on tehty vuonna 2008. Haastattelut ovat olleet ryhmähaastatteluja, joissa nuoret keskustelevat omasta asuinympäristöstään. Tukiaineistona on käytetty sekä aikuisten somalialaistaustaisten että suomalaistaustaisten itähelsinkiläisten haastatteluja. Tutkimus liittyy kahteen Suomen Akatemian hankkeeseen: Nimimaiseman muutos Helsingin sosiolingvistisesti…
Palokkalaisten käsityksiä tiennimistä.
1998
Henkilönnimistä suomalaisessa kirjallisuudessa : tarkastelussa Sillanpään, Waltarin ja Joenpellon teokset
2000
Memorial'nye nazvaniâ v toponimike Bratislavy : nazvaniâ pamâtnyh s XIX veka do naših dnej
2002
Suolahden kadunnimet
2000
Gallia est omnis divisa in partes tres.. : -tutkimus Gaius Julius Caesarin Commentarii de bello Gallico -teoksen Gallia Transalpinan heimonimistä ja …
1999
Caesarin Gallian sota -teos toi aikalaistensa tietoisuuteen sen ajan mittapuun mukaan valtavan maa-alueen asukkaineen ja maantieteellisine nimistöineen, mikä tekeekin siitä erinomaisen lähteen nimistön tutkimukseen. Tutkimuksessani kartoitan Gallian sota -teoksessa esiintyvät Gallia Transalpinan heimonimet, paikkakunnan nimet, vesistöjen nimet ja muut maantieteelliset nimet, sekä tutkin näiden nimien säilyvyyttä nykynimistössä ja tekstikriittisesti epävarmojen nimien esiintyvyyttä. Caesar mainitsee Gallia Transalpinan alueelta 94 heimoa, 32 paikkakuntaa, 13 vesistöä ja kuusi muuta maantieteellistä nimeä. Näistä nimistä on säilynyt lähes 58% nykypäivään asti alueen nykyvaltioiden maantieteel…
Paholaisnimistö vanhassa kirjasuomessa
2016
Tutkimusaiheena tässä tutkielmassa on vanhassa kirjasuomessa esiintyvä paholaisnimistö. Aihe on perusteltu, sillä vanhan kirjasuomen aikakauden paholaisnimistöä ei ole tutkittu aikaisemmin. Tutkimus selvitti, millaisten vaiheiden kautta kaksi ensimmäistä suomenkielistä Uutta testamenttia on käännetty ja miten paholaista on nimitetty näissä teksteissä. Ensimmäinen Uusi testamentti on Mikael Agricolan kääntämä, ja se on julkaistu vuonna 1548. Toinen teoksista on eri vaiheiden jälkeen painettu vuonna 1642, ja sen viimeistelystä vastasi Eskil Petraeuksen johtama käännöskomitea. Käännöshistoriaa esitellään ennen tutkimuksen varsinaista nimistöosuutta, koska käännöshistorian tuntemus selittää osi…