Search results for "oppiaine"
showing 10 items of 62 documents
Neljäsluokkalaisten lasten oppiainekohtainen koulumotivaatio ja sen yhteys suoritusstrategioihin
2005
Kohti museoammattia : museologian opintoja ja opetusta Jyväskylän yliopistossa
2022
Fysiikan ja musiikin oppiaineintegrointi lukiotasolla
2014
Fysiikan ja musiikin oppiaineintegraatiosta on vähän tutkimusta, vaikka oppiaineet tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia integroinnin toteuttamiseen. Integrointi auttaa tutkitusti muodostamaan opetettavista sisällöistä arjessa sovellettavia merkityksellisiä kokonaisuuksia. Tällöin opetus valmentaa opiskelijaa paremmin elämässä tarvittaviin taitoihin. Integrointi vaatii opettajilta käytännössä paljon, ja kahden aineen sisältöjen ja aikataulujen sovittaminen yhteen on haastavaa. Tämän tutkielman tarkoitus on kartoittaa lukion oppimäärän sisällä olevia integrointimahdollisuuksia ja antaa esimerkkejä integroituvista sisällöistä. Kartoitus perustuu voi-massa olevien opetussuunnitelmien, oppiaineide…
Kuudennen ja yhdeksännen luokan oppilaiden näkemykset terveydestä ja terveystiedosta oppiaineena
2008
Kohti draaman merkityksiä suomalaisessa peruskoulussa : fenomenografinen tutkimus luokanopettajien käsityksistä draamasta
2016
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin luokanopettajien käsityksiä draamasta. Aiheen valinta on ajankohtainen, koska draama on herättänyt keskustelua uuden perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 ympärillä. Draaman pedagoginen asema on peruskouluissamme pohjoismaisessa vertailussa heikoin, vaikka draaman on katsottu länsimaisten tutkimusten mukaan tukevan merkittävästi oppilaiden sosiaalista oppimisympäristöä ja tätä kautta myös itse oppimista. Tutkimuksessa tarkastellaan draamaa sen monipuolisten genrejen kautta, mutta ei oteta kantaa siihen tulisiko draama nähdä esimerkiksi prosessina vai produktina. Draama käsitteen sisälle mahtuu siis hyvin erilaiset työskentelytavat kuin tavoitte…
"Aineena yök, kielenä ihan kiva" : äidinkielen merkitys lukiolaisten teksteissä
2000
Etnologinen katse : virkaanastujaisluento 3.12.2014
2015
Arkikielestä oppiainekohtaiseen kieleen : Euroopan nykykielten keskuksen kielitietoisuuden kehittämishanke 2016–2019
2019
Euroopan nykykielten keskuksen (European Centre for Modern Languages, ECML) vuosien 2016–2019 ohjelmakauden teemana on ollut Kielet oppimisen ytimessä. Ohjelmakauden kahdeksasta kehittämishankkeesta yksi, Kielitietoisuuden kehittäminen sisältöaineiden oppitunneilla, on keskittynyt kielitietoisuuden kehittämiseen sisältöaineiden tunneilla. Hankkeen kohderyhmänä ovat 12–13-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia oppilaita opettavat opettajat, ja sen tavoitteena on tuottaa sisältöaineiden opettajille työkaluja, joilla he voivat suunnitella entistä kielitietoisempaa opetusta ja siten tukea kielen kanssa kamppailevia oppilaitaan. nonPeerReviewed
Lärarnas syn på undervisningsplanering i ämnet historia i språkbad
2021
Denna artikel grundar sig på en avhandling pro gradu (Turpiainen 2020) som behandlar undervisningsplanering i ämnet historia i svenskt språkbad i Finland. Språkbad i svenska är ett undervisningsprogram där eleverna undervisas en stor del av skolämnena på svenska som är deras andraspråk. I avhandlingen undersöktes vad lärare i språkbad beaktar vid planering av historieundervisningen på svenska i årskurser 4–6. Undersökningen fokuserade främst på språkrelaterade faktorer och visade att lärarna anser det vara viktigt att ta hänsyn till utmanande ämnesspecifikt språk i planeringen av historieundervisningen. Resultaten visade även att det ämnesspecifika språket påverkar planeringen av både inneh…
Ainekohtaisen kielen käyttö ja oppimisen mahdollisuudet CLIL-tuntien tehtäväpohjaisissa tilanteissa
2016
This article is concerned with subject-specific language in the context of CLIL education. More specifically, the focus lies in exploring hands-on tasks in CLIL physics and chemistry lessons as sites for using and learning subject-specific language. Following Lorenzo (2007), attention is paid to the role of subject-specific language in both pre-task phases, during the tasks, and in post-task phases. The findings indicate that while teachers’ strategies differ somewhat, the pretask and post-phases provide learners more exposure to subject-specific language than the task performance itself where language use is highly context-dependent. Throughout the phases, there is also some evidence of te…